Toora

Berešiṯ

ברשית Berešiṯ

1

1

בראשית ברא אלהים את השמים ואת הארץ

be-rešiṯ bara ˀelohim ˀeṯ haś-šamájim we-ˀeṯ ha-ˀáreṣ

Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

2

והארץ היתה תהו ובהו וחשך על־פני תהום ורוח אלהים מרחפת על־פני המים

we-ha-ˀáreṣ hajeṯa ṯóhu wa-vóhu we-ḥóšeḵ ˁal-pene ṯehom we-ruaḥ ˀelohim meraḥéfeṯ ˁal-pene ham-májim

Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

3

ויאמר אלהים יהי אור ויהי־אור

waj-jómer ˀelohim jehi ˀor wa-jhi-ˀor

Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli.

4

וירא אלהים את־האור כי־טוב ויבדל אלהים בין האור ובין החשך

waj-jar ˀelohim ˀeṯ ha-ˀor ki-ṭov waj-javdel ˀelohim ben ha-ˀor u-ven ha-ḥóšeḵ

Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.

5

ויקרא אלהים לאור יום ולחשך קרא לילה ויהי־ערב ויהי־בקר יום אחד

waj-jiqra ˀelohim la-ˀor jom we-la-ḥóšeḵ qara lajela wa-jhi-ˁérev wa-jhi-vóqer jom ˀeḥaḏ

Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.

6

ויאמר אלהים יהי רקיע בתוך המים ויהי מבדיל בין מים למים

waj-jómer ˀelohim jehi raqiaˁ beṯoḵ ham-májim wi-hi mavdil ben májim la-májim

Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä". 

7

ויעש אלהים את־הרקיע ויבדל בין המים אשר מתחת לרקיע ובין המים אשר מעל לרקיע ויהי־כן

waj-jáˁaś ˀelohim ˀeṯ-ha-raqiaˁ waj-javdel ben ham-májim ˀašer mit-táḥaṯ la-raqiaˁ u-ven ham-májim ˀašer me-ˁal la-raqiaˁ wa-jhi-ḵen

Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin.

8

ויקרא אלהים לרקיע שמים ויהי־ערב ויהי־בקר יום שני

waj-jiqra ˀelohim la-raqiaˁ šamájim wa-jhi-ˁérev wa-jhi-vóqer jom šeni

Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.

9

ויאמר אלהים יקוו המים מתחת השמים אל־מקום אחד ותראה היבשה ויהי־כן

waj-jómer ˀelohim jiqqawu ham-májim mit-táḥaṯ haś-šamájim ˀel-maqom ˀeḥaḏ we-ṯeraˀe haj-jabbaša wa-jhi-ḵen

Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin.

10

ויקרא אלהים ליבשה ארץ ולמקוה המים קרא ימים וירא אלהים כי־טוב

waj-jiqra ˀelohim laj-jabbaša ˀéreṣ u-le-miqwe ham-májim qara jammim waj-jar ˀelohim ki-ṭov

Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

11

ויאמר אלהים תדשא הארץ דשא עשב מזריע זרע עץ פרי עשה פרי למינו אשר זרעו־בו על־הארץ ויהי־כן

waj-jómer ˀelohim taḏše ha-ˀáreṣ déše ˁéśev mazriaˁ zéraˁ ˁeṣ peri ˁóśe peri le-mino ˀaśer zarˁo-vo ˁal-ha-ˀáreṣ wa-jhi-ḵen

Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin:

12

ותוצא הארץ דשא עשב מזריע זרע למינהו ועץ עשה־פרי אשר זרעו־בו למינהו וירא אלהים כי־טוב

wat-toṣe ha-ˀáreṣ déše ˁéśev mazriaˁ zéraˁ le-minéhu we-ˁeṣ ˁóśe-peri ˀaśer zarˁo-vo le-minéhu waj-jar ˀelohim ki-ṭov

maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

13

ויהי־ערב ויהי־בקר יום שלישי

wa-jhi-ˁérev wa-jhi-vóqer jom šeliši

Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä.

14

ויאמר אלהים יהי מארת ברקיע השמים להבדיל בין היום ובין הלילה והיו לאתת ולמועדים ולימים ושנים

waj-jómer ˀelohim jehi meˀoroṯ bi-rqiaˁ haś-šamájim le-havdil ben haj-jom u-ven hal-lajela we-haju le-ˀoṯoṯ u-le-moˁaḏim u-le-jamim we-śanim

Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,

15

והיו למאורת ברקיע השמים להאיר על־הארץ ויהי־כן

we-haju li-mˀoroṯ bi-rqiaˁ haś-šamájim le-haˀir ˁal-ha-ˀáreṣ wa-jhi-ḵen

ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin:

16

ויעש אלהים את־שני המארת הגדלים את־המאור הגדל לממשלת היום ואת־המאור הקטן לממשלת הלילה ואת הכוכבים

waj-jáˁaś ˀelohim ˀeṯ-šene ham-meˀoroṯ hag-geḏolim ˀeṯ-ham-maˀor hag-gaḏol le-memšéleṯ haj-jom ˀeṯ-ham-maˀor haq-qaṭon le-memšéleṯ hal-lajla we-ˀeṯ ha-koḵavim

Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.

17

ויתן אתם אלהים ברקיע השמים להאיר על־הארץ

waj-jitten ˀoṯam ˀelohim bi-rqiaˁ haś-šamájim le-haˀir ˁal-ha-ˀáreṣ

Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle

18

ולמשל ביום ובלילה ולהבדיל בין האור ובין החשך וירא אלהים כי־טוב

u-li-mšol baj-jom u-bal-lájla u-le-havdil ben ha-ˀor u-ven ha-ḥóšeḵ waj-jar ˀelohim ki-ṭov

ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

19

ויהי־ערב ויהי־בקר יום רביעי

wa-jhi-ˁérev wa-jhi-vóqer jom reviˁi

Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä.

20

ויאמר אלהים ישרצו המים שרץ נפש חיה ועוף יעופף על־הארץ על־פני רקיע השמים

waj-jómer ˀelohim jišreṣu ham-májim šéreṣ néfeš ḥajja we-ˁof jeˁofef ˁal-ha-ˀáreṣ ˁal-pene reqiaˁ haś-šamájim

Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla".

21

ויברא אלהים את־התנינם הגדלים ואת כל־נפש החיה הרמשת אשר שרצו המים למינהם ואת כל־עוף כנף למינהו וירא אלהים כי־טוב

waj-jivra ˀelohim ˀeṯ-hat-tanninim hag-geḏolim we-ˀeṯ kol-néfeš ha-ḥajja ha-roméšeṯ ˀašer šareṣu ham-májim le- minehem we-ˀeṯ kol-ˁof kanaf le-minéhu waj-jar ˀelohim ki-ṭov

Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

22

ויברך אתם אלהים לאמר פרו ורבו ומלאו את־המים בימים והעוף ירב בארץ

wa-jeváreḵ ˀoṯam ˀelohim le-ˀmor peru u-revu u-milˀu ˀeṯ-ham-májim baj-jammim we-ha-ˁof jírev ba-ˀáreṣ

Ja Jumala siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä".

23

ויהי־ערב ויהי־בקר יום חמישי

wa-jhi-ˁérev wa-jhi-vóqer jom ḥamišši

Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, viides päivä.

24

ויאמר אלהים תוצא הארץ נפש חיה למינה בהמה ורמש וחיתו־ארץ למינה ויהי־כן

waj-jómer ˀelohim toṣe ha-ˀáreṣ néféš ḥajja le-minah behema wa-rémeś qe-hajeṯo-ˀéreṣ le-minah wa-jhi-ḵen

Ja Jumala sanoi: "Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin:

25

ויעש אלהים את־חית הארץ למינה ואת־הבהמה למינה ואת כל־רמש האדמה למינהו וירא אלהים כי־טוב

waj-jáˁaś ˀelohim ˀeṯ-ḥajjaṯ ha-ˀáreṣ le-minah we-ˀeṯ hab-behema le-minah we-ˀeṯ kol-rémeś ha-ˀaḏama le-minéhu waj-jar ˀelohim ki-ṭov

Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

26

ויאמר אלהים נעשה אדם בצלמנו כדמותנו וירדו בדגת הים ובעוף השמים ובבהמה ובכל־הארץ ובכל־הרמש הרמש על־הארץ

waj-jómer ˀelohim naˁaśe ˀaḏam be-ṣalménu

Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".

27

ויברא אלהים את־האדם בצלמו בצלם אלהים ברא אתו זכר ונקבה ברא אתם

waj-jivra ˀelohim ˀeṯ-ha-ˀaḏam be-ṣalmo be-ṣélem ˀelohim bara ˀoṯo zaḵar u-nqeva bara ˀoṯam

Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

28

ויברך אתם אלהים ויאמר להם אלהים פרו ורבו ומלאו את־הארץ וכבשה ורדו בדגת הים ובעוף השמים ובכל־חיה הרמשת על־הארץ

wa-jeváreḵ ˀoṯam ˀelohim waj-jómer lahem ˀelohim peru u-revu u-milˀu ˀeṯ-ha-ˀáreṣ we-ḵivśúha u-reḏu bi-ḏeḡaṯ haj-jam u-ve-ˁof haś-šamájim u-ve-ḵol-ḥajja ha-roméšeṯ ˁal-ha-ˀáreṣ

Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".

29

ויאמר אלהים הנה נתתי לכם את־כל־עשב זרע זרע אשר על־פני כל־הארץ ואת־כל־העץ אשר־בו פרי־עץ זרע זרע לכם יהיה לאכלה

waj-jómer ˀelohim hinne naṯátti laḵem ˀeṯ-kol-ˁéśev zoreaˁ zéraˁ ˀašer ˁal-pene ḵol-ha-ˀáreṣ we-ˀeṯ-kol-ha-ˁeṣ ˀašer-bo feri-ˁeṣ zoreaˁ zéraˁ laḵem jihje le-ˀoḵla

Ja Jumala sanoi: "Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi.

30

ולכל־חית הארץ ולכל־עוף השמים ולכל רומש על־הארץ אשר־בו נפש חיה את־כל־ירק עשב לאכלה ויהי־כן

u-le-ḵol-ḥajaṯ ha-ˀáreṣ u-le-ḵol-ˁof haś-šamájim u-le-ḵol romeš ˁal-ha-ˀáreṣ ˀašer-bo néfeš ḥajja ˀeṯ-kol-jéreq ˁéśev le-ˀoḵla wa-jhi-ḵen

Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi". Ja tapahtui niin.

31

וירא אלהים את־כל־אשר עשה והנה־טוב מאד ויהי־ערב ויהי־בקר יום הששי

waj-jar ˀelohim ˀeṯ-kol-ˀašer ˁaśa we-hinne ṭov meˀoḏ wa-jhi-ˁérev wa-jhi-vóqer jom haš-šišši

Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.

2

1

ויכלו השמים והארץ וכל־צבאם

wa-jeḵullu haś-šamájim we-ha-ˀáreṣ we-ḵol-ṣevaˀam

Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa.

2

ויכל אלהים ביום השביעי מלאכתו אשר עשה וישבת ביום השביעי מכל־מלאכתו אשר עשה

wa-jeḵal ˀelohim baj-jom haš-ševiˁi melaḵto ˀašer ˁaśa waj-jišboṯ baj-jom haš-ševiˁi mik-kol-melaḵto ˀašer ˁaśa

Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.

3

ויברך אלהים את־יום השביעי ויקדש אתו כי בו שבת מכל־מלאכתו אשר־ברא אלהים לעשות

wa-jeváreḵ ˀelohim ˀeṯ-jom haš-ševiˁi wa-jeqaddeš ˀoṯo ki vo šavaṯ mik-kol-melaḵto ˀašer-bara ˀelohim la-ˁaśoṯ

Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.