Moše ben Naḥman: me-roˀš miq-qadme ˁolamim

מראש מקדמי עולמים
נמצאתי במכמניו החתומים.
מאין המציאני, ולקץ ימים
נשאלתי מן המלך.

me-roˀš miq-qadme ˁolamim
nimṣeˀti ve-mikmannaw ha-ḥatumim.
me-ˀajin himṣiˀani, u-lqeṣ jamim
nišˀalti min ham-melek.

Iankaikkisuudesta, kaiken alusta (Sananl. 8:23)
Olen ollut läsnä (Jes. 65:1) hänen kätkettyjen aarteittensa joukossa.
Ei-mistään hän minut tuotti, ja jonkin ajan kuluttua
Pyysin kuninkaalta luvan [lähteä] (Neh. 13:6).

שלשלת חיי מיסוד המערכה,
למשך תבנית בתמונה ערוכה,
לשקל על ידי עושי המלאכה,
להביא אל גנזי המלך.

šalšelet ḥajjaj misod ham-maˁaraka,
limšok tavnit bi-tmuna ˁaruka,
lišqol ˁal jede ˁośe ham-melaˀka,
le-haviˀ ˀel ginze ham-melek.

Minun elämäni ketju [on lähtöisin] kosmoksen perustuksista.
Ne soivat [sille] hahmon kosmisen muodon avulla,
[Ja] luovuttivat [sen] rahastonhoitajille
Vietäväksi kuninkaan aarrekammioihin (Est. 3:9).

הופיע לגלות אשר הטמין.
הן משמאל הגלה ומהימין.
ממעלות היורדות מן
ברכת השלח לגן המלך.

hofiaˁ legallot ˀašer hiṭmin.
hen miš-šemoˀl hegla u-me-haj-jamin
mammaˁalot haj-joredot min
berekat haš-šelaḥ le-gan ham-melek.

Hän loisti paljastaakseen [sen], minkä oli piilottanut.
Vasemmalta hän karkoitti/paljasti [sen] ja oikealta
Pitkin askelmia, jotka viettävät alas
Kuninkaan puutarhan vesijohtolammikolta (Neh. 3:15).

בעפר רקמתי, ואם רוחך בי נשוב.
בנת לרעי כגר בארץ אהיה חשוב.
'עד מתי יהיה מהלכך ומתי תשוב
וייטב לפני המלך?'

beˁafar ruqqamti we-ˀim ruḥaka bi našuv.
banta lereˁi, ke-ger ba-ˀareṣ ˀehje ḥašuv.
'ˁad matai jihje mahalakeka u-matai tašuv
waj-jiṭav lifne ham-melek?'

Olen muodostunut (Ps. 139:15) tomusta, vaikka henkesi puhaltaa minussa.
Sinä näet aikeeni (Ps. 139:2). Minua on pidettävä muukalaisena maan päällä (Jer. 14:8).
'Kuinka kauan matkasi kestäisi? Milloin tulisit takaisin?
Kuningas näki hyväksi lähettää minut (Neh. 2:6).'

נר לרגלי שמת ולנתיבתי,
תחפש כל חדרי בטן ברוח נדיבתי,
ובצאתי מלפניך הזהרת אותי:
ירא את יי, בני, ומלך!

ner le-ragli śamta we-lintivati,
teḥappeś kol ḥadre veṭen be-ruaḥ nedivati,
u-vṣeˀti mil-le-faneka hizharta ˀoti:
jeraˀ ˀet jhwh, beni, wam-melek!

Asetit lampun, joka valaisee askeleeni ja matkani (Ps. 119:105).
Tutkit sydämen perimmät sopet (Sananl. 20:27) alttiin henkeni avulla (Ps. 51:14).
Ja lähtiessäni luotasi sinä varoitit minua:
Pelkää Jahwea, poikani, ja kuningasta!

נתת בידי לב מאזני משפט ופלס.
אם לחסד ימציאני - בו אתעלס,
ואם לרעה - יהיה לעג וקלס,
כי לא היתה מהמלך.

natatta bide lev moˀzene mišpaṭ wa-feles.
ˀim le-ḥesed jamṣiˀeni - bo ˀetˁalles,
we-ˀim le-raˁa - jihje laˁag we-qeles,
ki loˀ hajeta me-ham-melek.

Olet antanut sydämeni käsiin puntarin ja vaa'an (Sananl. 16:11).
Jos se tuo minulle siunauksen (Job 37:13) - siitä nautin
Jos kirouksen - se olkoon pilkaksi ja ivaksi (Ps. 44:14 ja 79:4)
Sillä kuninkaalla ei ollut [siihen] osuutta (2 Sam 3:37).

חגור חרדות להודות פשעי אחיש
בטרם לבית מועד כבדי גז חיש.
שם תוי בפני יענה - ומי יכחיש
את אגרות המלך?

ḥagur ḥaradot lehodot pišˁi ˀaḥiš
be-ṭerem le-vet moˁed kevodi gaz ḥiš.
šam tawi be-fanaj jaˁane - u-mi jakḥiš
ˀet ˀiggerot ham-melek?

Vavisten kiiruhdan tunnustamaan pešaˁ-syntini
Ennen kuin kunniani kiitää (Ps. 90:10) kokoontumispaikkaan.
Siellä allekirjoitukseni puhuu minua vastaan (Job 31:35) - ja kukapa voi mitätöidä
Kuninkaan mahtikirjeet (Neh. 2:9)?

נסמכתי עליך ולא למעשי אפנה,
כי אמרתי: עולם חסד יבנה.
בטרם אקרא הלא תענה,
כי בשתי לשאול מן המלך.

nismakti ˁaleka we- loˀ lemaˁśaj ˀefne,
ki ˀamarti: ˁolam ḥesed jibbane.
be-ṭerem ˀeqraˀ ha-loˀ taˁane,
ki bošti lišˀol min ham-melek.

Tukeudun sinuun (Ps. 71:6) enkä käänny tekojani kohti,
Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu (Ps. 89:3).
Ennen kuin ehdin kysyä, etkö jo vastaa,
Sillä minua hävetti pyytää kuninkaalta (Esra 8:22).

דרכיך ינחמוני, כי שמעתי עוונות תכבש.
ובך חסיה נפשי ולא תבוש,
כי הגוף במסגר תכבש,
והיא - בהיכלי מלך!

derakeka jenaḥamuni, ki šamaˁti ˁawonot tikboš.
u-veka ḥasaja nafši we-loˀ tevoš,
ki hag-guf bam-masger tikboš,
we-hiˀ - be-hekle melek!

Sinun tiesi lohduttavat minua, sillä olenhan kuullut, että poljet maahan ˁawon-synnit.
Ja sinuun minun sieluni turvaa (Ps. 57:2) eikä häpeä,
Sillä ruumiin sinä poljet hautaan,
Mutta [sielu] on kuninkaan palatseissa.

יודעת אז: בשחת אותי תטבל,
הלא אם שלמתה חבול תחבל -
תשיבנו לה אחרי תסבל
המשפט אשר שפט המלך.

jodaˁat ˀaz: baš-šaḥat ˀoti tiṭbol,
ha-loˀ ˀim śalmatah ḥavol taḥbol -
tešivennu lah ˀaḥare tisbol
ham-mišpaṭ ˀašer śafaṭ ham-melek.

[Sielu] tietää kuitenkin: [vaikka] sinä ryvettäisit minut likakuopassa,
Vaikka ottaisit pantiksi sielun viitan -
Palautat se hänelle (2 Moos. 22:25), kun hän on kärsinyt
Tuomion, jonka kuningas oli antanut (1 Kun. 3:28).

חזק יד חלושה ותשב לה באיתן.
ובעת ישובו הדברים להויתן
תשנה לטוב מגנת הביתן
הפרדס אשר למלך.

ḥazzeḳ jad ḥaluša we-tešev lah beˀetan.
u-ve-ˁet jašuvu had-devarim lahawajatan
tešanneha le-ṭov migginnat hab-bitan
hap-pardes ˀašer lam-melek.

Vahvista heikkoa kättä ja pidä se jäntevänä (1 Moos 49:24).
Ja sinä hetkenä kun kaikki palaa alkutilaansa
Siirrä hänet kuninkaan palatsin sisäpihan
puutarhan parhaimpaan osaan (Est. 2:9 ja 7:8).