Bahir

1

אמר ר' נחוניא בן הקנה כתוב אחד אומר וְעַתָּ֤ה לֹ֘א רָ֤אוּ א֗וֹר בָּהִ֣יר הוּא בַּשְּׁחָקִ֑ים וכא"א יָ֤שֶׁת חֹ֨שֶׁךְ סִתְר֗וֹ סְבִֽיבוֹתָ֥יו סֻכָּת֑וֹ חֶשְׁכַת־מַ֗יִם עָבֵ֥י שְׁחָקִֽים וגם עָנָ֣ן וַעֲרָפֶ֣ל סְבִיבָ֑יו קשיא בא הכתוב השלישי ויכריע ביניהם גַּם־חֹשֶׁךְ֮ לֹֽא־יַחְשִׁ֪יךְ מִ֫מֶּ֥ךָ וְלַיְלָה כַּיּ֣וֹם יָאִ֑יר כַּחֲשֵׁיכָ֗ה כָּאוֹרָֽה

ˀamar r' neḥunjaˀ ben haq-qana kaṯuv ˀeḥaḏ ˀomer we-ˁatta loˀ raˀu ˀor bahir huˀ baš-šeḥaqim we-ḵaṯuv ˀeḥaḏ ˀomer jašeṯ ḥošeḵ siṯro sevivoṯaw sukkaṯo ḥeškaṯ-majim ˁave šeḥaqim we-ḡam ˁanan wa-ˁarafel sevivaw qašjaˀ baˀ hak-kaṯuv haš-šeliši we-jaḵriaˁ benehem gam-ḥošeḵ loˀ-jaḥšiḵ mimmeḵa we-lajla kaj-jom jaˀir kaḥašeḵa kaˀora

Rabbi Nehunja ben Haq-qana sanoi: «Eräässä jakeessa lukee:

Nyt ei valoa näy, kirkkaus on kolmannessa taivaassa.
Job 37:21

Ja eräässä toisessa jakeessa lukee:

Hän otti verhokseen pimeyden, majakseen synkät vedet, raskaat pilvet.
Ps. 18:12

ja myös:

Pilvi ja pimeys ympäröi häntä,
Ps. 97:2

Ristiriita. Tulee kolmas jae ja sovittelee edelliset:

sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.
Ps. 139:12»

2

אמר ר' ברכיה מאי דכתיב וְהָאָ֗רֶץ הָיְתָ֥ה תֹ֨הוּ֙ וָבֹ֔הוּ מאי משמע היתה שכבר היתה תהו ומאי תהו דבר המתהא בני אדם ומאי בהו אלא תהו היתה וחזרה לבהו מאי בהו דבר שיש בו ממש דכתיב בהו בו הוא

ˀamar r' beraḵja maj di-ḵeṯiv we-ha-ˀareṣ hajeṯa tohu wa-vohu maj mašmaˁ hajeṯa šeḵevar hajeṯa tohu u-maj tohu davar ham-matteheˀ bene ˀaḏam u-maj bohu ˀella tohu hajeṯa we-ḥazera le-vohu maj bohu davar šej-ješ bo mammaš di-ḵeṯiv bohu bo huˀ

Rabbi Beraḵja sanoi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

Maa oli tohu ja bohu.
1. Moos. 1:2

Mistä oli todistaa? Että tohu oli [olemassa] jo kauan sitten.

Entä mikä tohu on? Jotakin, joka hämmentää ihmisolentoja.

Entä mitä bohu on, ellei se sitten ollut tohu, joka muutui bohuksi.

Mikä bohu on? Jotakin, jossa on substanssia. Kuten on kirjoitettu bohu — siinä on.

3

ומפני מה התחיל התורה בבי"ת כמה דאתחיל ברכה ומנלן דהתורה נקראת ברכה שנאמר וּמָלֵ֖א בִּרְכַּ֣ת יְהוָ֑ה יָ֥ם וְדָר֖וֹם יְרָֽשָׁה ואין ים אלא תורה שנאמר וּרְחָבָ֗ה מִנִּי־יָֽם מאי וּמָלֵ֖א בִּרְכַּ֣ת יְהוָ֑ה אלא כל מקום שנאמר בי"ת הוא לשון ברכה כדאמרינן בראשית ואין ראשית אלא חכמה שנאמר רֵ֘אשִׁ֤ית חָכְמָ֨ה יִרְאַ֬ת יְהוָ֗ה ואין חכמה אלא ברכה שנאמר ויברך אלהים את שלמה וכתיב וַיהוָ֗ה נָתַ֤ן חָכְמָה֙ לִשְׁלֹמֹ֔ה משל למלך שהשיא את בתו לבנו ונתנה לו בחתונה ואמר לו עשה בה כרצונך

mip-pene ma hiṯḥil hat-tora be-veṯ kema daˀtḥel birka u-mnalan de-hat-tora niqreˀta beraḵa šen-neˀemar u-maleˀ birkaṯ jhwh jam we-ḏarom jeraša we-ˀen jam ˀella tora šen-neˀemar u-reḥava minni-jam maj u-maleˀ birkaṯ jhwh ˀella kol maqom šen-neˀemar beṯ huˀ lašon beraḵa kiḏ-ˀamerinan berešiṯ we-ˀen rešiṯ ˀella ḥoḵma šen-neˀemar rešiṯ ḥoḵma jirˀaṯ jhwh we-ˀen ḥoḵma ˀella beraḵa šen-neˀemar wa-jevareḵ ˀelohim ˀeṯ šelomo u-ḵeṯiv waj-jitten ˀelohim ḥoḵma li-šlomo mašal le-meleḵ še-hiśśiˀ ˀeṯ bitto le-vano we-neṯanah loˀ be-ḥaṯunna we-ˀamar loˀ ˁaśe bah ki-rṣoneḵa

Minkä vuoksi Toora alkaa bet-kirjaimella? Koska sillähän alkaa [sana] siunauskin. Ja mistä tiedämme, että Toora luetaan sinulle siunaukseksi? Sillä [sanassa] sanotaan:

runsain mitoin Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa meren ja etelän.
5. Moos. 33:23

Eikä ole olemassa muuta merta kuin Toora, niin kuin [sanassa] sanotaan:

se on merta avarampi.
Job 11:9

Mitä runsain mitoin Herran siunausta on ellei [sitten sitä, että] kaikkialla, missä bet lausutaankaan, se on siunaus — kuten [silloin kun] resitoimme: "berešiṯ" (alussa). Eikä ole olemassa muuta alkua kuin viisaus, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Herran pelko on viisauden alku.
Ps. 111:10

Eikä ole olemassa muuta viisautta kuin siunaus, niin kuin [sanassa] sanotaan: 'ja Jumala siunasi Salomoa.' Onhan kirjoitettu:

Herra oli antanut Salomolle viisautta.
1. Kun. 5:26

[Edellinen] on verrattavissa kuninkaaseen, joka naittoi tyttärensä pojalleen, antoi hänet tälle häissä ja sanoi: «Tee hänelle tahtosi mukaan.»

4

ומאי דההוא ברכה לישנא דברוך הוא דילמא לישנא דברך הוא דכתיב כִּי־לִי֙ תִּכְרַ֣ע כָּל־בֶּ֔רֶךְ מקום שכל ברך כורע משל למה הדבר דומה למבקשים לראות את פני המלך ואינם יודעים אנה ביתו שואלים אנה בית המלך תחלה ואח"כ שואלים אנה המלך לפיכך כִּי־לִי֙ תִּכְרַ֣ע כָּל־בֶּ֔רֶךְ תִּשָּׁבַ֖ע כָּל־לָשֽׁוֹן

u-maj de- ha-huˀ beraḵa lišanaˀ de-baruḵ huˀ dilmaˀ lišanaˀ de-bereḵ huˀ di-ḵeṯiv ki-li tiḵraˁ kol-bereḵ maqom šeḵol bereḵ koraˁ mašal lema had-davar dome lambaqqešim lirˀoṯ ˀeṯ pene ham-meleḵ we-ˀenam joḏeˁim ˀana beṯo šoˀalim ˀana beṯ ham-meleḵ teḥilla wa-ˀaḥar kaḵ šoˀalim ˀana ham-meleḵ lefiḵaḵ ki-li tiḵraˁ kol-bereḵ tiššabaˁ kol-lašon

Ja mikä on tuo sana beraḵa? Saako se merkityksensä sanasta baruḵ vai sanasta bereḵ? Onhan kirjoitettu:

Minun edessäni on notkistuva jokainen polvi.
Jes. 45:23

Paikka jossa jokainen polvi notkistuu. Mihin sitä voisi verrata? Asia muistuttaa [tilannetta jossa] halutaan nähdä kuninkaan kasvot, mutta kukaan ei tiedä, missä päin on hänen talonsa. Ensin [täytyy] kysyä, missä päin on kuninkaan talo, sen jälkeen [voi] kysyä, missä päin kuningas on. Siispä:

Minun edessäni on notkistuva jokainen polvi, jokainen suu on vannova minun nimeeni!
Jes. 45:23»

5

ישב ר' רחומאי ודרש מאי דכתיב ומלא ברכת ה' ים ודרום ירשה, אלא בכל מקום בי"ת מבורך הוא, כי הוא המלא שנאמר ומלא ברכת ה' ומשם משקה הצריכים, ומן המלא נטל עצה תחלה, משל למה"ד למלך שרצה לבנות פלטרין שלו בסלעים חזקים קצץ צורים וחצב סלעים ויצא לו מעין מים גדול מים חיים, אמר המלך הואיל ויש לי מים נובעים אטע גן ואשתעשע בו אני וכל העולם, הה"ד (משלי ח' ל) ואהיה אצלו אמון ואהיה שעשועים יום יום משחקת לפניו בכל עת, אמרה תורה אלפים שנה הייתי בחיקו של הקב"ה שעשועים שנאמר יום יום, ויומו של הקב"ה אלף שנה שנאמר (תהלים צ' ד') כי אלף שנים בעיניך כיום אתמול כי יעבור, מכאן ואילך לעתים שנאמר בכל עת, והשאר לעולם שנאמר (ישעי' מ"ח ט) ותהלתי אחטם לך, מאי ותהלתי דכתיב (תהלים קמ"ה ב) תהלה לדוד ארוממך, מאי תהלה, משום דארוממך, ומאי רוממות' משום דאברכה שמך לעולם ועד:

jašav r' reḥumaj we-ḏaraš maj di-ḵeṯiv u-maleˀ birkaṯ jhwh jam we-ḏarom jeraša ˀella be-ḵol maqom beṯ mevoraḵ huˀ ki huˀ ham-maleˀ šen-neˀemar u-maleˀ birkaṯ jhwh u-miš-šam mašqe haṣ-ṣeriḵim u-min ham-maleˀ naṭal ˁeṣa teḥilla mašal lema had-davar dome še-raṣa li-vnoṯ palṭerin šel-lo bi-slaˁim ḥazaqim qaṣaṣ ṣurim we-ḥaṣav selaˁim we-jaṣa lo maˁjan majim gaḏol majim ḥajjim ˀamar ham-meleḵ hoˀil ješ li majim noveˁim ˀeṭṭaˁ gan we-ˀeštaˁašaˁ bo ˀani we- ḵol ha-ˁolam huˀ had-din wa-ˀehje ˀeṣlo ˀamon wa-ˀehje šaˁašuˁim jom jom meśaḥeqeṯ lefanaw be-ḵol ˁeṯ ˀamera tora ˀalappajim šana hajiṯi beḥeqo šel haq-qaḏoš baruḵ huˀ šaˁašuˁim šen-neˀemar jom jom we-jomo šel haq-qaḏoš baruḵ huˀ ˀelef šana šen-neˀemar ki ˀelef šanim beˁeneḵa ke-jom ˀeṯmol ki jaˁavor mik-kaˀan we-ˀilaḵ le-ˁittim šen-neˀemar be-ḵol ˁeṯ we-haš-šeˀar laˁ-olam šen-neˀemar u-ṯhillaṯi ˀeḥeṭam laḵ maj u-ṯhillaṯi di-ḵeṯiv tehilla le-ḏawiḏ ˀaromiḵa maj tehilla miš-šum de-ˀaromiḵa we-maj romemuṯ miš-šum de-ˀavaraḵa šimka le-ˁolam wa-ˁeḏ

Rabbi Reḥumaj istui ja tulkitsi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

...runsain mitoin Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa lännen ja etelän.
5 Moos. 33:23

ellei [sitten sitä, että] kaikkialla, missä bet onkaan, se on siunattu. Sillä se on täytteys, niin kuin [sanassa] sanotaan:

...täytteys on Herran siunaus.
5 Moos. 33:23

Sieltä se juottaa tarvitsevia. Ja tältä täytteydeltä [Jumala] pyysi alussa neuvoa. Mihin [edellinen] on verrattavissa? Asia muistuttaa sitä, kun [kuningas] halusi rakentaa itselleen palatsin vahvoihin kallioihin. Hän hakkasi järkäleitä ja kaiversi kallioita ja hänelle alkoi virrata lähteestä vettä, elävää vettä. Kuningas sanoi: "Koska minulla on virtaavaa vettä, istutan puutarhan ja siitä on iloitseva minun lisäkseni koko maailma." Sama pätee [seuraavaan]:

Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.
Sananl. 8:30

Toora tarkoitti: Kaksi tuhatta vuotta olin Pyhän povella - olkoon hän siunattu - hänen ilonaan, niin kuin [sanassa] sanotaan päivät pitkät. Ja yksi Herran päivä on tuhat vuotta, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt...
Ps. 90:4

Siitä eteenpäin hetkittäin, niin kuin [sanassa] sanotaan: kaiken aikaa. Ja loput/viimeiset maailmalle, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Jotta minua yhäti ylistettäisiin, minä hillitsen vihani
Jes. 48:9

Mitä [tarkoittaa] ylistettäisiin? Niin kuin on kirjoitettu:

Daavidin ylistyslaulu
Minä laulan sinun kunniaasi,

Ps. 145:1

Miksi ylistyslaulu? Siksi, että minä laulan.

Ja miksi ylistys?

Koska:

Minä kiitän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Ps. 145:1»

6

ומאי ברכה, אלא משל למה"ד למלך שנטע אילנות בגנו, ואע"פ שירדו גשמים ושואב תמיד וגם הקרקע לח ושואב תמיד צריך הוא להשקותן מן המעיין שנאמר (תהלים קי"א י') ראשית חכמה יראת ה' שכל טוב לכל עושיהם, ואז תאמר שהיא חסרה כלום הרי אומר (שם) תהלתו עומדת לעד:

u-maj beraḵa ˀella mašal lema had-davar dome le-meleḵ še-naṭaˁ ˀilanoṯ be-ḡanno we-ˀaf ˁal pi še-jareḏu gešamim we-šoˀev tamiḏ we-ḡam haq-qarqaˁ laḥ we-šoˀev tamiḏ ṣariḵ huˀ lehašqoṯan min ham-maˁjan šen-neˀemar reˀšiṯ ḥoḵma jirˀaṯ jhwh śeḵel ṭov le-ḵol-ˁośehem we-ˀaz toˀmar še-hiˀ ḥasera kelum hare ˀomar tehillaṯo ˁomeḏeṯ la-ˁaḏ

Mikä on siunaus? Se on verrattavissa siihen, kun kuningas istuttaa puita puutarhaansa. Vaikka sataa satamistaan, ja myös maaperä on märkä, hänen täytyy yhä uudelleen kastella niitä lähteestä, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Herran pelko on viisauden alku, viisas se, joka hänen tahtonsa täyttää.
Ps. 111:10

Ja jos sitten sanot, että siitä puuttuu jotakin, kas jae jatkuu:

Kaikukoon Herran ylistys ajasta aikaan!
Ps. 111:10

7

ישב רבי אמוראי ודרש מאי דכתיב (דברים ל"ג כג) ומלא ברכת ה' ים ודרום ירשה, כך אמר משה אם תלך בחוקותיו תירש העולם הזה והעולם הבא, העולם הבא שהוא נמשל לים שנאמר (איוב י"א ט) ורחבה מני ים, והעוה"ז נמשל לדרום שנאמר (יהושע ט"ו יט) כי ארץ הנגב נתתני ומתרגמינן ארי ארעא דרומא:

jašav rabbi ˀamoraj we-ḏaraš maj di-ḵeṯiv u-maleˀ birkaṯ jhwh jam we-ḏarom jeraša kaḵ ˀamar moše ˀim teleḵ be-ḥuqqoṯaw tereš ha-ˁolam haz-ze we-ha-ˁolam hab-baˀ ha-ˁolam hab-baˀ še-huˀ nimšal laj-jam šen-neˀemar u- reḥava minni-jam we-ha-ˁolam haz-ze nimšal lad-darom šen-neˀemar ki ˀereṣ han-neḡev neṯettani u-mittargeminan ˀare ˀarˁa daroma

Rabbi Amoraj istui ja tulkitsi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu:

runsain mitoin Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa meren ja etelän.
5. Moos. 33:23

Näin sanoi Mooses: Jos kuljet hänen käskyjensä mukaan, saat periä tämän[puoleisen] maailman sekä tuon[puoleisen] maailman. Tuon[puoleinen] maailma muistuttaa merta, niin kuin [sanassa] sanotaan:

se on merta avarampi.
Job 11:9

Ja tämän[puoleinen] maailma muistuttaa etelää, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Sinä olet antanut minulle [kuivan] Negevin maan,
Joos. 15:19

Ja [Targumiin] se kääntyy: katso, maa on etelä.»

8

ועוד למה הוסיף הקב"ה ה"א באברהם יותר משאר אותיות אלא כדי שיזכו כל אבריו של אדם לחיי עולם הבא שהוא נמשל ליום, כביכול בו נשלם הבנין דכתיב (בראשית ט' ו) כי בצלם אלהים עשה את האדם, ואברהם בגמטריא רמ"ח כמנין אבריו של אדם:

we-ˁoḏ lamma hosif haq-qaḏoš baruḵ hu ha-he be-ˀavraham joṯer miš-šeˀar ˀoṯijjoṯ ˀellaˀ keḏe šej-jizku kol ˀevaraw šel ˀaḏam le-ḥaje ˁolam hab-baˀ še-huˀ nimšal laj-jam kiv-jaḵol bo nišlam hab-binjan di-ḵeṯiv (be-rešiṯ 9:6) ki be-ṣelem ˀelohim ˁaśa ˀeṯ ha-ˀaḏam we-ˀavraham be-ḡemaṭreja 248 ke-minjan ˀevaraw šel ˀaḏam

Ja edelleen miksi Pyhä —olkoon Hän siunattu— lisäsi Abrahamin [nimeen] mieluummin he-kirjaimen kuin minkään muun merkin, ellei sitten koska näin kaikki ihmisen elimet ansaitsevat elämän tuon[puoleisessa] maailmassa, joka on kuin meri. Abrahamissa [ruumiin]rakenne ikään kuin tuli valmiiksi, niin kuin sanassa sanotaan:

sillä omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen.
1. Moos 9:6

Abrahamin lukuarvo gematriassa on 248, mikä on ihmisen elinten lukumäärä.

9

מאי דכתיב (דברים ל"ג כג) ירשה רש היה לו לומר, אלא אפי' הקב"ה בכלל, והיינו רש יה, למה"ד למלך שהי' לו ב' אוצרות והקצה אחד מהם, לסוף ימים אמר לבנו טול מה שיש בשני אוצרות הללו, אמר הבן שמא לא יתן לי מה שהקצה, א"ל טול הכל, והיינו דכתיב ים ודרום ירשה, ויה רש וינתן לך הכל ולואי שתשמור דרכי:

maj di-ḵeṯiv (devarim 33:23) jeraša raš haja lo lomar ˀella ˀafillu haq-qaḏoš baruḵ huˀ biḵlal we-hajinu raš jah le-ma had-davar dome lam-meleḵ še-haja lo 2 ˀoṣeroṯ we-haqqaṣe ˀeḥaḏ me-hem le-sof jamim ˀamar le-vano ṭol ma še-ješ bi-šne ˀoṣeroṯ hallalu ˀamar hab-ben šem-maˀ loˀ jitten li ma še-haqqaṣe ˀamar leh ṭol hak-kol we-hajinu di-ḵeṯiv jam we-ḏarom jeraša we-jah raš we-jinnaṯen laḵ hak-kol u-lewaj še-ṯišmor darki

Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

jeraša, (Hän ottaa haltuunsa / perii)?
5 Moos. 33:23

Olisihan pitänyt sanoa 'raš' (ota haltuun / peri). Ellei sitten jotta Pyhä —olkoon hän siunattu— [olisi] laskettu mukaan. Ja [näin] meillä on 'raš jah' (Peri Jah!) Mihin [edellinen] on verrattavissa? Asia muistuttaa kuningasta, jolla oli kaksi aarretta, joista toisen hän piilotti päivien lopun varalle. Hän sanoi pojalleen: «Ota, mitä näistä kahdesta aarteesta löytyy!» Poika sanoi: «Ehkäpä [Teidän armonne] ei anna minulle, mitä on piilottanut.» [Kuningas] sanoi hänelle: «Ota kaikki!» Ja näin meillä on kirjoitettuna 'Hän ottaa haltuunsa meren/lännen ja etelän'. Ja peri / ota haltuun Jah! Ja annettakoon sinulle kaikki, kunhan vain pysyt minun tielläni.

10

אמר רבי בון מאי דכתיב (משלי ח' כ"ג) מעולם נסכתי מראש מקדמי ארץ, מאי מעולם, שצריך להעלימו מכולי עלמא דכתיב (קהלת ג' י"א) גם את העולם נתן בלבם, אל תקרא העולם אלא העלם, אמרה תורה אני קדמתי להיות ראש לעולם שנאמר מעולם נסכתי מראש ואם תאמר שמא הארץ קדמה לה ת'ל מקדמי ארץ כד"א בראשית ברא אלהים את השמים ואת הארץ. ומאי ברא, ברא כל צרכי הכל ואח"כ אלהים, ומה כתיב בתריה את השמים ואת הארץ:

ˀamar rabbi bun maj di-ḵeṯiv (mišle 8:23) me-ˁolam nissaḵti me-roš miq-qaḏme ˀareṣ maj me-ˁolam šeṣ-ṣariḵ le-haˁalimo mik-kule ˁalma di-ḵeṯiv (qoheleṯ 3:11) gam ˀeṯ ha-ˁolam naṯan be-libbam ˀal tiqra ha-ˁolam ˀella ha-ˁelem ˀamera tora ˀani qiddamti li-hjoṯ roš la-ˁolam šen-neˀemar me-ˁolam nissaḵti me-roš we-ˀim tomar šem-maˀ ha-ˀareṣ qiddema lah tora lomeḏ miq-qaḏme ˀareṣ kiḏ-ˀamerinan be-rešiṯ bara ˀelohim ˀeṯ haš-šamajim we-ˀeṯ ha-ˀareṣ u-maj bara bara kol ṣarke hak-kol we-ˀaḥar kaḵ ˀelohim u-ma keṯiv baṯreh ˀeṯ haš-šamajim we-ˀeṯ ha-ˀareṣ

Rabbi Bun sanoi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu:

Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli.
Sananl. 8:23

Mitä [tarkoittaa] 'iankaikkisuudesta'?

Että se täytyy kätkeä koko maailmalta, niin kuin on kirjoitettu:

myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä
Saarn. 3:11

Älä lue 'iankaikkisuuden' vaan 'salaisuuden'.

Toora sanoo: "Minä edelsin [kaikkea] ollakseni [alku]pää maailmalle/aioonille, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa,
Sananl. 8:23"

Ja jos sanot, että maa edelsi sitä, Toora opettaa:

ennen kuin maata oli.
Sananl. 8:23

Aivan kuten [silloin kun] resitoimme:

Alussa Jumala loi taivaan ja maan.
1. Moos. 1:1

Mitä [tarkoittaa] 'loi'? Loi kaiken, mitä kaikkeus (hak-kol) tarvitsee ja sen jälkeen Jumalan. Ja mitä on kirjoitettu sen perään?

taivaan ja maan.
1. Moos. 1:1»

11

ומאי גם את זה לעומת זה עשה האלהים (קהלת ז' יד), ברא בהו ושם מקומו בשלום וברא תהו ושם מקומו ברע, בהו בשלום שנאמר (איוב כ"ה ב) עושה שלום במרומיו מלמד שמיכאל שר הימיני של הקב"ה מים וברד וגבריאל שר שמאלו של הקב"ה אש, ושר שלום ביניהם מכריע והיינו דכתיב עושה שלום במרומיו:

u-maj gam ˀeṯ-ze le-ˁummaṯ-ze ˁaśa ha-ˀelohim (qoheleṯ 7:14) baraˀ bohu we-śam meqomo be-šalom u-varaˀ tohu we-śam meqomo be-raˁa bohu be-šalom šen-neˀemar (ˀijjov 25:2) ˁośe šalom bi-mromaw melammeḏ še-miḵaˀel śar haj-jemini šel haq-qadoš baruḵ huˀ majim u-varaḏ we-ḡavriˀel śar šemoˀlo šel haq-qadoš baruḵ ˀeš we-śar šalom benehem maḵriaˁ we-hajinu di-keṯiv ˁośe šalom bi-mromaw

Ja mitä [tarkoittaa jae]

Jumala on antanut ne molemmat (/tehnyt tämän samoin kuin tuonkin)
Saarn. 7:14

Hän loi bohun ja asetti sen paikaksi rauhan ja loi tohun ja asetti sen paikaksi pahan. Bohu on rauhassa, niin kuin sanassa sanotaan

Hän, joka taivaan korkeuksissa pitää yllä rauhaa,
Job 25:2

[Jae] opettaa, että Pyhän —olkoon hän siunattu— oikealla puolella oleva ruhtinas, Miḵaˀel, [edustaa] vettä ja rakeita ja että Pyhän —olkoon hän siunattu— vasemmalla puolella oleva ruhtinas, Ḡavriˀel, [edustaa] tulta. Ja rauhanruhtinas heidän välissään panee heidät polvilleen (/tasapainoon keskenään). Ja niin meillä on kirjoitettuna

Hän, joka taivaan korkeuksissa pitää yllä rauhaa,
Job 25:2

12

ומנלן דתהו הוא ברע דכתיב (ישעי' מ"ה ז) עושה שלום ובורא רע, הא כיצד רע מתהו ושלום מבהו ברא תהו ושם מקומו ברע שנא' עושה שלום ובורא רע ברא בהו ושם מקומו בשלום שנאמר עושה שלום במרומיו:

u-mnalan de-ṯohu huˀ be-raˁa di-keṯiv (ješaˁjahu 45:7) ˁośe šalom u-vore raˁa haˀ keṣaḏ raˁa mit-tohu we-šalom mib-bohu baraˀ tohu we-śam meqomo be-raˁa šen-neˀemar ˁośe šalom u-voreˀ raˁa baraˀ bohu we-śam meqomo be-šalom šen-neˀemar ˁośe šalom bi-mromaw

Ja mistä tiedämme, että tohu on pahassa (raˁa)? Onhan kirjoitettu

ja tuotan yhtä lailla onnen (šalom) ja onnettomuuden (raˁa)
Jes. 45:7

Miten niin? Paha (raˁa) on tohusta ja rauha (šalom) bohusta. Hän loi tohun ja asetti sen paikaksi pahan, niin kuin [sanassa] sanotaan

ja tuotan yhtä lailla onnen (šalom) ja onnettomuuden (raˁa)
Jes. 45:7

Hän loi bohun ja asetti sen paikaksi rauhan, niin kuin [sanassa] sanotaan

Hän, joka taivaan korkeuksissa pitää yllä rauhaa,
Job 25:2

13

ועוד ישב ר' בון ודרש מאי דכתיב (ישעי' שם) יוצר אור ובורא חושך, אלא אור שיש בו ממש כתיב בו יצירה, חשך שאין בו ממש כתיב ביה בריאה, כמה דאת אמר (עמוס ד, יג) יוצר הרים ובורא רוח. ואי בעית אימא אור שיש בו הויה דכתיב (בראשית א' ג) ויאמר אלהים יהי אור ואין הויה אלא ע"י עשיה, קרי ביה יצירה, חשך דלא הוה ביה עשיה אלא הבדלה והפרשה בלבד קרי ביה בריאה כמד"א הבריא פלוני:

we-ˁoḏ jašav rabbi bun we-ḏaraš maj di-ḵeṯiv (ješaˁjahu 45:7) joṣer ˀor u-vore ḥošeḵ ˀella ˀor šej-ješ bo mammaš keṯiv bo jeṣira ḥošeḵ še-ˀen bo mammaš keṯiv beh beriˀa ke-ma de-ˀat ˀamar (ˁamos 4:13) joṣer harim u-vore ruaḥ we-ˀi baˁiṯ ˀema ˀor šej-ješ bo hawaja di-ḵeṯiv (berešiṯ 1:3) waj-jomer ˀelohim jehi ˀor we-ˀen hawaja ˀella ˁal jeḏe ˁaśijja qare beh jeṣira ḥošeḵ de-laˀ hawa beh ˁaśijja ˀella havdala we-hafraša qare beh beriˀa ke-ma de-ˀat ˀamar hivri peloni

Ja yhä rabbi Bun istui ja tulkitsi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

minä, joka muovaan valon ja luon pimeyden
Jes. 45:7

ellei sitten valoa, jossa on substanssia ja josta kirjoitetaan muovauksena (jeṣira), ja pimeyttä, jossa ei ole substanssia, ja josta kirjoitetaan luomuksena (beriˀa). Niin kuin sanassa sanotaan:

hän on muovannut vuoret ja luonut tuulen.
Aamos 4:13

Ja jos haluat, sano: 'valo jossa on olemassaoloa', niin kun on kirjoitettu

Jumala sanoi: 'Tulkoon valo!'
1 Moos. 1:3

Eikä olemassaoloa ole kuin tekemisen (ˁaśijja) kautta. [Raamattu] kutsuu sitä muovaukseksi (jeṣira). Pimeyttä, johon ei [siis] liity tekemistä vaan jakamista ja erottamista, [Raamattu] kutsuu luomukseksi (beriˀa). On kuin sanoisi: 'se ja se on toipunut'.»