Bahir

Sisällysluettelo

1

אמר ר' נחוניא בן הקנה: כתוב אחד אומר (איוב ל"ז כא) ועתה לא ראו אור בהיר הוא בשחקים, וכתוב אחד אומר (תהלים י"ח י"ב) ישת חושך סתרו וגם (תהלים צ"ז ב) ענן וערפל סביביו קשיא, בא הכתוב השלישי והכריע ביניהם (שם קל"ט יב) גם חשך לא יחשיך ממך ולילה כיום יאיר כחשיכה כאורה:

ˀamar rabbi neḥunjaˀ ben haq-qana kaṯuv ˀeḥaḏ ˀomer (ˀijjov 37:21) we-ˁatta loˀ raˀu ˀor bahir huˀ baš-šeḥaqim we-ḵaṯuv ˀeḥaḏ ˀomer (tehillim 18:12) jašeṯ ḥošeḵ siṯro [sevivoṯaw sukkaṯo ḥeškaṯ-majim ˁave šeḥaqim] we-ḡam (tehillim 97:2) ˁanan wa-ˁarafel sevivaw qašjaˀ baˀ hak-kaṯuv haš-šeliši we-hiḵriaˁ benehem (tehillim 139:12) gam ḥošeḵ loˀ jaḥšiḵ mimmeḵa we-lajla kaj-jom jaˀir ka-ḥašeḵa ka-ˀora

ˀmr (qal) – sanoa ; rabbi – rabbi ; kaṯuv – jae ; ˀeḥaḏ – yksi ; we – ja; ˁatta – nyt ; loˀ – ei ; √rˀh (qal) – nähdä ; ˀor – valo ; bahir - kirkkaus ; huˀ - hän (tässä kopula "on") ; be – -ssa/-ssä ; šaḥaq – pilvi ; √šjt (hifˁil) – asettaa ; ḥošeḵ – pimeys ; seṯer – sala ; gam – myös ; ˁanan – pilvi ; ˁarafel – pimeys, synkkä pilvi ; √sbb (qal) – piirittää, ympäröidä ; qašjaˀ – vaikeus, ristiriita ; √bwˀ (qal) – tulla ; šeliši – kolmas ; √ḵrˁ (hifˁil) – panna polvilleen/tasapainoon, sovittaa ; ben – G + välillä ; √ḥšḵ (hifˁil) – pimentää ; min – -sta/-stä ; lajla – yö ; ke- – kuin, kuten ; jom – päivä ; √ˀwr (hifˁil) – valaista ; ḥašeḵa – pimeys, iltahämärä ; ˀora – valo, aurinko

Rabbi Neḥunja ben Haq-qana sanoi: «Eräässä jakeessa lukee:

Nyt ei valoa näy, kirkkaus on pilvissä (kolmannessa taivaassa nimeltä šeḥaqim).
Job 37:21

Ja eräässä toisessa jakeessa lukee:

Hän otti verhokseen pimeyden, majakseen synkät vedet, raskaat pilvet (ˁave šeḥaqim).
Ps. 18:12

ja myös:

Pilvi ja pimeys ympäröi häntä,
Ps. 97:2

Ristiriita. Tulee kolmas jae ja sovittelee edelliset:

sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.
Ps. 139:12»

2

אמר ר' ברכיה מאי דכתיב (בראשית א' ב) והארץ היתה תהו ובהו מאי משמע היתה, שכבר היתה תהו, ומאי תהו דבר המתהא בני אדם, ומאי בהו, אלא תהו היתה וחזרה לבהו, ומאי בהו דבר שיש בו ממש דכתיב בהו בו הוא:

ˀamar rabbi beraḵja maˀj di-ḵeṯiv (berešiṯ 1:2) we-ha-ˀareṣ hajeṯa tohu wa-vohu maj mašmaˁ hajeṯa še-ḵevar hajeṯa tohu u-maj tohu davar ham-maṯheˀ bene ˀaḏam u-maj bohu ˀella tohu hajeṯa we-ḥazera le-vohu maj bohu davar šej-ješ bo mammaš di-ḵeṯiv bohu bo huˀ

maˀj (arameaa) – mikä, mitä, miksi ; di (arameaa) – kun, että, joka, mikä ;√ktb (arameaa) (peˁal) – kirjoittaa ; ha-määräinen artikkeli ; ˀareṣ – maa ; √hjh (qal) – olla, tulla [+ TRA] ; tohu – autius, tyhjyys ; bohu – tyhjyys, autius ; √šmˁ (arameaa) (ˀafˁel) – julistaa, opettaa ; še – että ; kevar – jo, kauan sitten, kerran ; davar – sana, asia, jokin ; √thh (hifˁil) – hämmentää ; √ḥzr (qal) – kääntyä ympäri, palata, pyörtää, katua ; ješ b- – X:ssä on ; mammaš – aines, substanssi

Rabbi Beraḵja sanoi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

Maa oli tohu ja bohu.
1. Moos. 1:2

Mitä oli opettaa? Että tohu oli jo [olemassa] kauan sitten.

Entä mikä tohu on? Jotakin, joka hämmentää (maṯheˀ) ihmisolentoja.

Entä mitä bohu on, ellei se sitten ollut tohu, joka muuttui bohuksi.

Mikä bohu on? Jotakin, jossa on substanssia. Kuten on kirjoitettu bohu — siinä on (bo huˀ).

3

ומפני מה התחיל התורה בבי"ת כמה דאתחיל ברכה ומנלן דהתורה נקראת ברכה שנאמר ומלא ברכת יהוה ים ודרום ירשה ואין ים אלא תורה שנאמר ורחבה מני־ים מאי ומלא ברכת יהוה אלא כל מקום שנאמר בי"ת הוא לשון ברכה כדאמרינן בראשית ואין ראשית אלא חכמה שנאמר ראשית חכמה יראת יהוה ואין חכמה אלא ברכה שנאמר ויברך אלהים את שלמה וכתיב ויהוה נתן חכמה לשלֹמה משל למלך שהשיא את בתו לבנו ונתנה לו בחתונה ואמר לו עשה בה כרצונך

u-mip-pene ma hiṯḥil hat-tora be-veṯ kema de-aˀtḥel birka u-mnalan de-hat-tora niqreˀta beraḵa šen-neˀemar u-maleˀ birkaṯ jhwh jam we-ḏarom jeraša we-ˀen jam ˀella tora šen-neˀemar u-reḥava minni-jam maj u-maleˀ birkaṯ jhwh ˀella kol maqom šen-neˀemar beṯ huˀ lašon beraḵa kiḏ-ˀamerinan berešiṯ we-ˀen rešiṯ ˀella ḥoḵma šen-neˀemar rešiṯ ḥoḵma jirˀaṯ jhwh we-ˀen ḥoḵma ˀella beraḵa šen-neˀemar wa-jevareḵ ˀelohim ˀeṯ šelomo u-ḵeṯiv waj-jitten ˀelohim ḥoḵma li-šlomo mašal le-meleḵ še-hiśśiˀ ˀeṯ bitto le-vano we-neṯanah loˀ be-ḥaṯunna we-ˀamar loˀ ˁaśe bah ki-rṣoneḵa

mip-pene ma – minkä vuoksi ; √tḥl (hifˁil) – alkaa ; kema de- (arameaa) – niin kuin ; √tḥl (arameaa) (ˀafˁel) – alkaa ; birka (arameaa) – siunaus ; menalan (arameaa) – mistä [voi (arameaa)tietää] ; √qrˀ (nifˁal) – luetaan ; beraḵa – siunaus ; še- – joka, mikä, että, sillä ; √ˀmr (nifˁal) – sanotaan ; maleˀ – ;

Minkä vuoksi Toora alkaa bet-kirjaimella? Koska sillähän alkaa [sana] siunauskin. Ja mistä tiedämme, että Toora luetaan sinulle siunaukseksi? Sillä [sanassa] sanotaan:

runsain mitoin Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa meren ja etelän.
5. Moos. 33:23

Eikä ole olemassa muuta merta kuin Toora, niin kuin [sanassa] sanotaan:

se on merta avarampi.
Job 11:9

Mitä runsain mitoin Herran siunausta on ellei [sitten sitä, että] kaikkialla, missä bet lausutaankaan, se on siunaus — kuten [silloin kun] resitoimme: "berešiṯ" (alussa). Eikä ole olemassa muuta alkua kuin viisaus, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Herran pelko on viisauden alku.
Ps. 111:10

Eikä ole olemassa muuta viisautta kuin siunaus, niin kuin [sanassa] sanotaan: 'ja Jumala siunasi Salomoa.' Onhan kirjoitettu:

Herra oli antanut Salomolle viisautta.
1. Kun. 5:26

[Edellinen] on verrattavissa kuninkaaseen, joka naittoi tyttärensä pojalleen, antoi hänet tälle häissä ja sanoi: «Tee hänelle tahtosi mukaan.»

4

ומאי דההוא ברכה לישנא דברוך הוא דילמא לישנא דברך הוא דכתיב כי־לי תכרע כל־ברך מקום שכל ברך כורע משל למה הדבר דומה למבקשים לראות את פני המלך ואינם יודעים אנה ביתו שואלים אנה בית המלך תחלה ואח"כ שואלים אנה המלך לפיכך כי־לי תכרע כל־ברך תשבע כל־לשׁון

u-maj de- ha-huˀ beraḵa lišanaˀ de-baruḵ huˀ dilmaˀ lišanaˀ de-bereḵ huˀ di-ḵeṯiv ki-li tiḵraˁ kol-bereḵ maqom šeḵol bereḵ koraˁ mašal lema had-davar dome lambaqqešim lirˀoṯ ˀeṯ pene ham-meleḵ we-ˀenam joḏeˁim ˀana beṯo šoˀalim ˀana beṯ ham-meleḵ teḥilla wa-ˀaḥar kaḵ šoˀalim ˀana ham-meleḵ lefiḵaḵ ki-li tiḵraˁ kol-bereḵ tiššabaˁ kol-lašon

Ja mikä on tuo sana beraḵa? Saako se merkityksensä sanasta "siunattu" vai sanasta "polvi"? Onhan kirjoitettu:

Minun edessäni on notkistuva jokainen polvi.
Jes. 45:23

Paikka jossa jokainen polvi notkistuu. Mihin sitä voisi verrata? Asia muistuttaa [tilannetta jossa] halutaan nähdä kuninkaan kasvot, mutta kukaan ei tiedä, missä päin on hänen talonsa. Ensin [täytyy] kysyä, missä päin on kuninkaan talo, sen jälkeen [voi] kysyä, missä päin kuningas on. Siispä:

Minun edessäni on notkistuva jokainen polvi, jokainen suu on vannova minun nimeeni!
Jes. 45:23»

5

ישב ר' רחומאי ודרש מאי דכתיב ומלא ברכת ה' ים ודרום ירשה, אלא בכל מקום בי"ת מבורך הוא, כי הוא המלא שנאמר ומלא ברכת ה' ומשם משקה הצריכים, ומן המלא נטל עצה תחלה, משל למה"ד למלך שרצה לבנות פלטרין שלו בסלעים חזקים קצץ צורים וחצב סלעים ויצא לו מעין מים גדול מים חיים, אמר המלך הואיל ויש לי מים נובעים אטע גן ואשתעשע בו אני וכל העולם, הה"ד (משלי ח' ל) ואהיה אצלו אמון ואהיה שעשועים יום יום משחקת לפניו בכל עת, אמרה תורה אלפים שנה הייתי בחיקו של הקב"ה שעשועים שנאמר יום יום, ויומו של הקב"ה אלף שנה שנאמר (תהלים צ' ד') כי אלף שנים בעיניך כיום אתמול כי יעבור, מכאן ואילך לעתים שנאמר בכל עת, והשאר לעולם שנאמר (ישעי' מ"ח ט) ותהלתי אחטם לך, מאי ותהלתי דכתיב (תהלים קמ"ה ב) תהלה לדוד ארוממך, מאי תהלה, משום דארוממך, ומאי רוממות' משום דאברכה שמך לעולם ועד:

jašav rabbi reḥumaj we-ḏaraš maˀj di-ḵeṯiv u-maleˀ birkaṯ jhwh jam we-ḏarom jeraša ˀella be-ḵol maqom beṯ mevoraḵ huˀ ki huˀ ham-maleˀ šen-neˀemar u-maleˀ birkaṯ jhwh u-miš-šam mašqe haṣ-ṣeriḵim u-min ham-maleˀ naṭal ˁeṣa teḥilla mašal lema had-davar dome le-meleḵ še-raṣa li-vnoṯ palṭerin šel-lo bi-slaˁim ḥazaqim qaṣaṣ ṣurim we-ḥaṣav selaˁim we-jaṣa lo maˁjan majim gaḏol majim ḥajjim ˀamar ham-meleḵ hoˀil ješ li majim noveˁim ˀeṭṭaˁ gan we-ˀeštaˁašaˁ bo ˀani we- ḵol ha-ˁolam huˀ had-din wa-ˀehje ˀeṣlo ˀamon wa-ˀehje šaˁašuˁim jom jom meśaḥeqeṯ lefanaw be-ḵol ˁeṯ ˀamera tora ˀalappajim šana hajiṯi beḥeqo šel haq-qaḏoš baruḵ huˀ šaˁašuˁim šen-neˀemar jom jom we-jomo šel haq-qaḏoš baruḵ huˀ ˀelef šana šen-neˀemar ki ˀelef šanim beˁeneḵa ke-jom ˀeṯmol ki jaˁavor mik-kaˀan we-ˀilaḵ le-ˁittim šen-neˀemar be-ḵol ˁeṯ we-haš-šeˀar laˁ-olam šen-neˀemar u-ṯhillaṯi ˀeḥeṭam laḵ maj u-ṯhillaṯi di-ḵeṯiv tehilla le-ḏawiḏ ˀaromiḵa maj tehilla miš-šum de-ˀaromiḵa we-maj romemuṯ miš-šum de-ˀavaraḵa šimka le-ˁolam wa-ˁeḏ

Rabbi Reḥumaj istui ja tulkitsi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

...runsain mitoin (maleˀ) Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa lännen ja etelän.
5 Moos. 33:23

ellei [sitten sitä, että] kaikkialla, missä bet onkaan, se on siunattu. Sillä se on täytteys, niin kuin [sanassa] sanotaan:

...täytteys (maleˀ) on Herran siunaus.
5 Moos. 33:23

Sieltä se juottaa tarvitsevia. Ja tältä täytteydeltä [Jumala] pyysi alussa neuvoa. Mihin [edellinen] on verrattavissa? Asia muistuttaa sitä, kun [kuningas] halusi rakentaa itselleen palatsin vahvoihin kallioihin. Hän hakkasi järkäleitä ja kaiversi kallioita ja hänelle alkoi virrata lähteestä vettä, elävää vettä. Kuningas sanoi: "Koska minulla on virtaavaa vettä, istutan puutarhan ja siitä on iloitseva minun lisäkseni koko maailma." Sama pätee [seuraavaan]:

Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.
Sananl. 8:30

Toora tarkoitti: Kaksi tuhatta vuotta olin Pyhän povella —olkoon hän siunattu— hänen ilonaan, niin kuin [sanassa] sanotaan päivät pitkät (jom jom). Ja yksi Herran päivä on tuhat vuotta, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt...
Ps. 90:4

Siitä eteenpäin hetkittäin (ˁet), niin kuin [sanassa] sanotaan: kaiken aikaa (ˁet). Ja loput/viimeiset maailmalle, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Jotta minua yhäti ylistettäisiin, minä hillitsen vihani
Jes. 48:9

Mitä [tarkoittaa] ylistettäisiin? Niin kuin on kirjoitettu:

Daavidin ylistyslaulu
Minä laulan sinun kunniaasi,

Ps. 145:1

Miksi ylistyslaulu? Siksi, että minä laulan.

Ja miksi ylistys?

Koska:

Minä kiitän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Ps. 145:1»

6

ומאי ברכה, אלא משל למה"ד למלך שנטע אילנות בגנו, ואע"פ שירדו גשמים ושואב תמיד וגם הקרקע לח ושואב תמיד צריך הוא להשקותן מן המעיין שנאמר (תהלים קי"א י') ראשית חכמה יראת ה' שכל טוב לכל עושיהם, ואז תאמר שהיא חסרה כלום הרי אומר (שם) תהלתו עומדת לעד:

u-maj beraḵa ˀella mašal lema had-davar dome le-meleḵ še-naṭaˁ ˀilanoṯ be-ḡanno we-ˀaf ˁal pi še-jareḏu gešamim we-šoˀev tamiḏ we-ḡam haq-qarqaˁ laḥ we-šoˀev tamiḏ ṣariḵ huˀ lehašqoṯan min ham-maˁjan šen-neˀemar reˀšiṯ ḥoḵma jirˀaṯ jhwh śeḵel ṭov le-ḵol-ˁośehem we-ˀaz toˀmar še-hiˀ ḥasera kelum hare ˀomar tehillaṯo ˁomeḏeṯ la-ˁaḏ

Mikä on siunaus? Se on verrattavissa siihen, kun kuningas istuttaa puita puutarhaansa. Vaikka sataa satamistaan, ja myös maaperä on märkä, hänen täytyy yhä uudelleen kastella niitä lähteestä, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Herran pelko on viisauden alku, viisas se, joka hänen tahtonsa täyttää.
Ps. 111:10

Ja jos sitten sanot, että siitä puuttuu jotakin, kas jae jatkuu:

Kaikukoon Herran ylistys ajasta aikaan!
Ps. 111:10

7

ישב רבי אמוראי ודרש מאי דכתיב (דברים ל"ג כג) ומלא ברכת ה' ים ודרום ירשה, כך אמר משה אם תלך בחוקותיו תירש העולם הזה והעולם הבא, העולם הבא שהוא נמשל לים שנאמר (איוב י"א ט) ורחבה מני ים, והעוה"ז נמשל לדרום שנאמר (יהושע ט"ו יט) כי ארץ הנגב נתתני ומתרגמינן ארי ארעא דרומא:

jašav rabbi ˀamoraj we-ḏaraš maˀj di-ḵeṯiv u-maleˀ birkaṯ jhwh jam we-ḏarom jeraša kaḵ ˀamar moše ˀim teleḵ be-ḥuqqoṯaw tereš ha-ˁolam haz-ze we-ha-ˁolam hab-baˀ ha-ˁolam hab-baˀ še-huˀ nimšal laj-jam šen-neˀemar u- reḥava minni-jam we-ha-ˁolam haz-ze nimšal lad-darom šen-neˀemar ki ˀereṣ han-neḡev neṯettani u-mittargeminan ˀare ˀarˁa daroma

Rabbi ˀAmoraj istui ja tulkitsi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu:

runsain mitoin Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa meren ja etelän.
5. Moos. 33:23

Näin sanoi Mooses: Jos kuljet hänen käskyjensä mukaan, saat periä tämän[puoleisen] maailman sekä tuon[puoleisen] maailman. Tuon[puoleinen] maailma muistuttaa merta, niin kuin [sanassa] sanotaan:

se on merta avarampi.
Job 11:9

Ja tämän[puoleinen] maailma muistuttaa etelää, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Sinä olet antanut minulle [kuivan] Negevin maan,
Joos. 15:19

Ja [Targumiin] se kääntyy: katso, maa on etelä.»

8

ועוד למה הוסיף הקב"ה ה"א באברהם יותר משאר אותיות אלא כדי שיזכו כל אבריו של אדם לחיי עולם הבא שהוא נמשל ליום, כביכול בו נשלם הבנין דכתיב (בראשית ט' ו) כי בצלם אלהים עשה את האדם, ואברהם בגמטריא רמ"ח כמנין אבריו של אדם:

we-ˁoḏ lamma hosif haq-qaḏoš baruḵ hu ha-he be-ˀavraham joṯer miš-šeˀar ˀoṯijjoṯ ˀellaˀ keḏe šej-jizku kol ˀevaraw šel ˀaḏam le-ḥaje ˁolam hab-baˀ še-huˀ nimšal laj-jam kiv-jaḵol bo nišlam hab-binjan di-ḵeṯiv (be-rešiṯ 9:6) ki be-ṣelem ˀelohim ˁaśa ˀeṯ ha-ˀaḏam we-ˀavraham be-ḡemaṭreja 248 ke-minjan ˀevaraw šel ˀaḏam

Ja edelleen miksi Pyhä —olkoon Hän siunattu— lisäsi Abrahamin [nimeen] mieluummin he-kirjaimen kuin minkään muun merkin, ellei sitten koska näin kaikki ihmisen elimet ansaitsevat elämän tuon[puoleisessa] maailmassa, joka on kuin meri. Abrahamissa [ruumiin]rakenne ikään kuin tuli valmiiksi, niin kuin sanassa sanotaan:

sillä omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen.
1. Moos 9:6

Abrahamin lukuarvo gematriassa on 248, mikä on ihmisen elinten lukumäärä.

9

מאי דכתיב (דברים ל"ג כג) ירשה רש היה לו לומר, אלא אפי' הקב"ה בכלל, והיינו רש יה, למה"ד למלך שהי' לו ב' אוצרות והקצה אחד מהם, לסוף ימים אמר לבנו טול מה שיש בשני אוצרות הללו, אמר הבן שמא לא יתן לי מה שהקצה, א"ל טול הכל, והיינו דכתיב ים ודרום ירשה, ויה רש וינתן לך הכל ולואי שתשמור דרכי:

maˀj di-ḵeṯiv (devarim 33:23) jeraša raš haja lo lomar ˀella ˀafillu haq-qaḏoš baruḵ huˀ biḵlal we-hajinu raš jah le-ma had-davar dome lam-meleḵ še-haja lo 2 ˀoṣeroṯ we-haqqaṣe ˀeḥaḏ me-hem le-sof jamim ˀamar le-vano ṭol ma še-ješ bi-šne ˀoṣeroṯ hallalu ˀamar hab-ben šem-maˀ loˀ jitten li ma še-haqqaṣe ˀamar leh ṭol hak-kol we-hajinu di-ḵeṯiv jam we-ḏarom jeraša we-jah raš we-jinnaṯen laḵ hak-kol u-lewaj še-ṯišmor darki

Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

jeraša, (Hän ottaa haltuunsa / perii)?
5 Moos. 33:23

Olisihan pitänyt sanoa 'raš' (ota haltuun / peri). Ellei sitten jotta Pyhä —olkoon hän siunattu— [olisi] laskettu mukaan. Ja [näin] meillä on 'raš jah' (Peri Jah!) Mihin [edellinen] on verrattavissa? Asia muistuttaa kuningasta, jolla oli kaksi aarretta, joista toisen hän piilotti päivien lopun varalle. Hän sanoi pojalleen: «Ota, mitä näistä kahdesta aarteesta löytyy!» Poika sanoi: «Ehkäpä [Teidän armonne] ei anna minulle, mitä on piilottanut.» [Kuningas] sanoi hänelle: «Ota kaikki!» Ja näin meillä on kirjoitettuna 'Hän ottaa haltuunsa meren/lännen ja etelän'. Ja peri / ota haltuun Jah! Ja annettakoon sinulle kaikki, kunhan vain pysyt minun tielläni.

10

אמר רבי בון מאי דכתיב (משלי ח' כ"ג) מעולם נסכתי מראש מקדמי ארץ, מאי מעולם, שצריך להעלימו מכולי עלמא דכתיב (קהלת ג' י"א) גם את העולם נתן בלבם, אל תקרא העולם אלא העלם, אמרה תורה אני קדמתי להיות ראש לעולם שנאמר מעולם נסכתי מראש ואם תאמר שמא הארץ קדמה לה ת'ל מקדמי ארץ כד"א בראשית ברא אלהים את השמים ואת הארץ. ומאי ברא, ברא כל צרכי הכל ואח"כ אלהים, ומה כתיב בתריה את השמים ואת הארץ:

ˀamar rabbi bun maˀj di-ḵeṯiv (mišle 8:23) me-ˁolam nissaḵti me-roš miq-qaḏme ˀareṣ maj me-ˁolam šeṣ-ṣariḵ le-haˁalimo mik-kule ˁalma di-ḵeṯiv (qoheleṯ 3:11) gam ˀeṯ ha-ˁolam naṯan be-libbam ˀal tiqra ha-ˁolam ˀella ha-ˁelem ˀamera tora ˀani qiddamti li-hjoṯ roš la-ˁolam šen-neˀemar me-ˁolam nissaḵti me-roš we-ˀim tomar šem-maˀ ha-ˀareṣ qiddema lah tora lomeḏ miq-qaḏme ˀareṣ kiḏ-ˀamerinan be-rešiṯ bara ˀelohim ˀeṯ haš-šamajim we-ˀeṯ ha-ˀareṣ u-maj bara bara kol ṣarke hak-kol we-ˀaḥar kaḵ ˀelohim u-ma keṯiv baṯreh ˀeṯ haš-šamajim we-ˀeṯ ha-ˀareṣ

Rabbi Bun sanoi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu:

Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli.
Sananl. 8:23

Mitä [tarkoittaa] 'iankaikkisuudesta'?

Että se täytyy kätkeä koko maailmalta, niin kuin on kirjoitettu:

myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä
Saarn. 3:11

Älä lue 'iankaikkisuuden' vaan 'salaisuuden'.

Toora sanoo: "Minä edelsin [kaikkea] ollakseni [alku]pää maailmalle/aioonille, niin kuin [sanassa] sanotaan:

Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa,
Sananl. 8:23"

Ja jos sanot, että maa edelsi sitä, Toora opettaa:

ennen kuin maata oli.
Sananl. 8:23

Aivan kuten [silloin kun] resitoimme:

Alussa Jumala loi taivaan ja maan.
1. Moos. 1:1

Mitä [tarkoittaa] 'loi'? Loi kaiken, mitä kaikkeus (hak-kol) tarvitsee ja sen jälkeen Jumalan. Ja mitä on kirjoitettu sen perään?

taivaan ja maan.
1. Moos. 1:1»

11

ומאי גם את זה לעומת זה עשה האלהים (קהלת ז' יד), ברא בהו ושם מקומו בשלום וברא תהו ושם מקומו ברע, בהו בשלום שנאמר (איוב כ"ה ב) עושה שלום במרומיו מלמד שמיכאל שר הימיני של הקב"ה מים וברד וגבריאל שר שמאלו של הקב"ה אש, ושר שלום ביניהם מכריע והיינו דכתיב עושה שלום במרומיו:

u-maj gam ˀeṯ-ze le-ˁummaṯ-ze ˁaśa ha-ˀelohim (qoheleṯ 7:14) baraˀ bohu we-śam meqomo be-šalom u-varaˀ tohu we-śam meqomo be-raˁa bohu be-šalom šen-neˀemar (ˀijjov 25:2) ˁośe šalom bi-mromaw melammeḏ še-miḵaˀel śar haj-jemini šel haq-qadoš baruḵ huˀ majim u-varaḏ we-ḡavriˀel śar šemoˀlo šel haq-qadoš baruḵ ˀeš we-śar šalom benehem maḵriaˁ we-hajinu di-keṯiv ˁośe šalom bi-mromaw

Ja mitä [tarkoittaa jae]

Jumala on antanut ne molemmat (/tehnyt tämän samoin kuin tuonkin)
Saarn. 7:14

Hän loi bohun ja asetti sen paikaksi rauhan ja loi tohun ja asetti sen paikaksi pahan. Bohu on rauhassa, niin kuin sanassa sanotaan

Hän, joka taivaan korkeuksissa pitää yllä rauhaa,
Job 25:2

[Jae] opettaa, että Pyhän —olkoon hän siunattu— oikealla puolella oleva ruhtinas, Miḵaˀel, [edustaa] vettä ja rakeita ja että Pyhän —olkoon hän siunattu— vasemmalla puolella oleva ruhtinas, Ḡavriˀel, [edustaa] tulta. Ja rauhanruhtinas heidän välissään panee heidät polvilleen (/tasapainoon keskenään). Ja niin meillä on kirjoitettuna

Hän, joka taivaan korkeuksissa pitää yllä rauhaa,
Job 25:2

12

ומנלן דתהו הוא ברע דכתיב (ישעי' מ"ה ז) עושה שלום ובורא רע, הא כיצד רע מתהו ושלום מבהו ברא תהו ושם מקומו ברע שנא' עושה שלום ובורא רע ברא בהו ושם מקומו בשלום שנאמר עושה שלום במרומיו:

u-mnalan de-ṯohu huˀ be-raˁa di-keṯiv (ješaˁjahu 45:7) ˁośe šalom u-vore raˁa haˀ keṣaḏ raˁa mit-tohu we-šalom mib-bohu baraˀ tohu we-śam meqomo be-raˁa šen-neˀemar ˁośe šalom u-voreˀ raˁa baraˀ bohu we-śam meqomo be-šalom šen-neˀemar ˁośe šalom bi-mromaw

Ja mistä tiedämme, että tohu on pahassa (raˁa)? Onhan kirjoitettu

ja tuotan yhtä lailla onnen (šalom) ja onnettomuuden (raˁa)
Jes. 45:7

Miten niin? Paha (raˁa) on tohusta ja rauha (šalom) bohusta. Hän loi tohun ja asetti sen paikaksi pahan, niin kuin [sanassa] sanotaan

ja tuotan yhtä lailla onnen (šalom) ja onnettomuuden (raˁa)
Jes. 45:7

Hän loi bohun ja asetti sen paikaksi rauhan, niin kuin [sanassa] sanotaan

Hän, joka taivaan korkeuksissa pitää yllä rauhaa,
Job 25:2

13

ועוד ישב ר' בון ודרש מאי דכתיב (ישעי' שם) יוצר אור ובורא חושך, אלא אור שיש בו ממש כתיב בו יצירה, חשך שאין בו ממש כתיב ביה בריאה, כמה דאת אמר (עמוס ד, יג) יוצר הרים ובורא רוח. ואי בעית אימא אור שיש בו הויה דכתיב (בראשית א' ג) ויאמר אלהים יהי אור ואין הויה אלא ע"י עשיה, קרי ביה יצירה, חשך דלא הוה ביה עשיה אלא הבדלה והפרשה בלבד קרי ביה בריאה כמד"א הבריא פלוני:

we-ˁoḏ jašav rabbi bun we-ḏaraš maˀj di-ḵeṯiv (ješaˁjahu 45:7) joṣer ˀor u-vore ḥošeḵ ˀella ˀor šej-ješ bo mammaš keṯiv bo jeṣira ḥošeḵ še-ˀen bo mammaš keṯiv beh beriˀa ke-ma de-ˀat ˀamar (ˁamos 4:13) joṣer harim u-vore ruaḥ we-ˀi baˁiṯ ˀema ˀor šej-ješ bo hawaja di-ḵeṯiv (berešiṯ 1:3) waj-jomer ˀelohim jehi ˀor we-ˀen hawaja ˀella ˁal jeḏe ˁaśijja qare beh jeṣira ḥošeḵ de-laˀ hawa beh ˁaśijja ˀella havdala we-hafraša qare beh beriˀa ke-ma de-ˀat ˀamar hivri peloni

Ja yhä rabbi Bun istui ja tulkitsi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

minä, joka muovaan valon ja luon pimeyden
Jes. 45:7

ellei sitten valoa, jossa on substanssia ja josta kirjoitetaan muovauksena (jeṣira), ja pimeyttä, jossa ei ole substanssia, ja josta kirjoitetaan luomuksena (beriˀa). Niin kuin sanassa sanotaan:

hän on muovannut vuoret ja luonut tuulen.
Aamos 4:13

Ja jos haluat, sano: 'valo jossa on olemassaoloa', niin kun on kirjoitettu

Jumala sanoi: 'Tulkoon valo!'
1 Moos. 1:3

Eikä olemassaoloa ole kuin tekemisen (ˁaśijja) kautta. [Raamattu] kutsuu sitä muovaukseksi (jeṣira). Pimeyttä, johon ei [siis] liity tekemistä vaan jakamista ja erottamista, [Raamattu] kutsuu luomukseksi (beriˀa). On kuin sanoisi: 'se ja se on toipunut'.»

14

למה ב סתומה מכל צד ופתוחה מלפניה ללמדך שהוא בית לעולם והיינו דקב"ה מקומו של עולם ואין העולם מקומו, ואל תקרא ב אלא בית הדא היא דכתיב (משלי כ"ד ג) בחכמה יבנה בית ובתבונה יתכונן:

lamma beṯ seṯuma mik-kol ṣaḏ we-feṯuha mil-lefaneh le-lammeḏeḵa še-huˀ bajiṯ la-ˁolam we-hajinu de-qadoš baruḵ huˀ meqomo šel ˁolam we-ˀen ha-ˁolam (/ˁolamo) meqomo we-ˀal tiqra beṯ ˀella bajiṯ ha-ḏaˀ hiˀ de-ḵeṯiv (mišle 24:3) be-ḥoḵma jibbane bajiṯ u-viṯevuna jiṯkonan

lamma – miksi ; beṯ – beṯ-kirjain ; √stm (qal) – sulkea, salata ; min – -sta/-stä ; kol – kaikki, jokainen ; ṣaḏ – sivu, laita ; we – ja ; √ptḥ (qal) – avata ; lifnaj - edessä, etupuolella ; √lmd (piˁˁel) – opettaa ; še- – joka, mikä ; huˀ – hän, se ; bajiṯ – talo ; le- – -lle ; ˁolam – maailma, aiooni ; √hjh (qal) – olla ; de- (arameaa) – joka, mikä ; qadoš – pyhä ; √brk (qal) – siunata ; maqom – paikka ; ˀajin – ei [ole] ; ha-määräinen artikkeli ; ˀal – älä, älkää ; √qrˀ (qal) – lukea ; ˀella – vaan ; ha-ḏaˀ (arameaa) – tämä ; hiˀ (arameaa) - hän (tässä kopula "on") ; √ktb (peˁal) (arameaa) – kirjoittaa ; be – -ssa/-ssä ; ḥoḵma – viisaus ; √bnh (hiṯpaˁˁel) – rakentaa ; ṯevuna – ymmärys ; √kwn (hiṯpolel) – perustaa

Miksi beṯ-kirjain on suljettu laidoilta mutta avonainen edestä? [Näin se] opettaa sinulle, että se on maailman/aioonin talo. Ja meillä on:

Pyhä —olkoon hän siunattu— on maailmankaikkeuden paikka, mutta [hänen] maailmankaikkeu[tensa] ei ole hänen paikkansa.
Berešit rabba 68:9

Äläkä lue «beṯ» vaan «bajiṯ». Tästähän on kirjoitettu:

Viisaudella talo rakennetaan, ymmärrys on sen perustus
Sananl. 24:3

15

ולמה ב' דומה, לאדם שנוצר בחכמה שסתום מכל צד ופתוח מלפניו והאל"ף פתוחה מלאחריו, לומר זה זנב הב' שפתוחה מלאחריו, שאלמלא כן לא יתקיים האדם כך אלמלא בית בזנבה של א' לא יתקיים העולם:

u-lema beṯ dome le-ˀaḏam šen-noṣar be-ḥoḵma šes-saṯum mik-kol ṣaḏ u-faṯuaḥ mil-le-fanaw we-ha-ˀalef peṯuḥa mil-le-ˀaḥaraw lomar ze zenav hab-beṯ šep-peṯuḥa mil-leˀaḥaraw še-ˀilmaleˀ ḵen loˀ jiṯqajjem ha-ˀaḏam kaḵ ˀilmaleˀ beṯ be-zenavah šel ˀalef loˀ jiṯqajjem ha-ˁolam

lema – mihin ; beṯ – ב-kirjain ; √dmh (qal) – muistuttaa/olla verrattavissa ; ˀaḏam – ihminen ; še – joka ; √jṣr (nifˁal) – muotoilla ; be – -ssa/-ssä ; ḥoḵma – viisaus ; √stm (qal) – sulkea ; min – -sta/stä ; kol – koko, kaikki ; ṣaḏ – laita, kylki ; √ptḥ (qal) – avata ; panim – etuosa, kasvot ; ˀalef – א-kirjain ; ˀaḥare – jälkeen, perässä ; ze – tämä ; zanav – häntä ; ˀilmaleˀ – jos ei ; ḵen – niin ; loˀ – ei ; √qwm (hiṯpaˁˁel) – kestää ; kaḵ – näin, täten ; ˁolam – maailma, aiooni

Mihin ב-kirjain on verrattavissa? Ihmiseen, joka on viisaudella muodostettu [ja] joka on kaikilta kyljiltään kiinni mutta edestään auki. א-kirjain on takaa auki. Se tarkoittaa, että ב-kirjaimen häntä [on] avonainen takaa. Jos näin ei olisi, ei ihminen kestäisi. Näin [myös] jos ב ei olisi א:n hännässä, ei maailma kestäisi.

16

אמר ר' רחומאי האורה קדמה לעולם שענן וערפל סביביו שנאמר (בראשית א' ג) ויאמר אלהים יהי אור ויהי אור, אמרו לו קודם יצירת ישראל בנך תעשה לו עטרה, א"ל הן, משל למה"ד למלך שהתאוה לבן ומצא עטרה נאה קלוסה ומשובחת שמח שמחה ואמר זה לבני לראשו כי לו נאה, א"ל ויודע הוא שבנו ראוי, אמר שתוקי כך עלה במחשבה ונודע שנאמר (שמואל ב' י"ד יד) וחשב מחשבות וגו':

ˀamar rabbi reḥumaj ha-ˀora qaḏema la-ˁolam še-ˁanan wa-ˁarafel sevivaw šen-neˀemar (berešiṯ 1:3) waj-joˀmer ˀelohim jehi ˀor wa-jhi ˀor ˀameru lo qoḏem jeṣiraṯ jiśraˀel binḵa taˁaśe lo ˁaṭara ˀamar lahem hen mašal lema had-davar dome le-meleḵ še-hiṯˀawwe le-ven u-maṣaˀ ˁaṭara naˀa qillusa u-mešubbaḥaṯ śamaḥ śimḥa we-ˀamar ze le-veni le-roˀšo ki lo naˀe ˀameru lo we-joḏeaˁ huˀ šeb-beno raˀuj ˀamar šeṯoq kaḵ ˁala bam-maḥašava we-noḏaˁ šen-neˀemar (2 šemuˀel 14:14) we-ḥašav maḥašavoṯ we-ḡomer

ˀmr (qal) – sanoa ; rabbi – rabbi ; ˀora – valo, valkeus ; √qdm (qal) – edeltää ; ˁolam – maailma, aiooni ; ˁanan – pilvi ; ˁarafel – pimeys, synkkä pilvi ; √sbb (qal) – piirittää, ympäröidä ; qoḏem – P + ennen ; jeṣira – luominen, muotoileminen ; ben – poika ; √ˁśh (qal) – tehdä ; ˁaṭara – kruunu ; lahem – heille ; hen – kyllä; √mšl (qal) – muistuttaa, olla esimerkkinä ; lema – mihin ; davar – sana, asia ; √dmh (qal) – muistuttaa, olla verrattavissa ; √ˀwh (hiṯpaˁˁel) – haluta, kaivata; √mṣˀ (qal) – löytää ; naˀe – komea, kaunis, sopiva ; √qls (piˁˁel) – kehua ; √ˀšbḥ (piˁˁel) – ylistää ; √śmḥ (qal) – iloita ; śimḥa – ilo ; roˀš – pää ; √jdˁ (qal) – tietää ; raˀuj – valittu, arvoinen ; √štq (qal) – vaieta ; kaḵ – näin ; √ˁlh (qal) – nousta ; maḥašava – ajatus, suunnitelma ; √jdaˁ (nifˁal) – olla tiedossa ; √ḥšb (qal) – ajatella, aikoa, suunnitella ; we-ḡomer – ja niin edelleen

Rabbi Reḥumaj sanoi: «Valkeus edelsi maailmaa, sillä

Pilvi ja pimeys ympäröi häntä,
Ps. 97:2

niin kuin sanassa sanotaan:

Jumala sanoi: 'Tulkoon valo!' Ja valo tuli.
1 Moos. 1:3

Häneltä kysyttiin: 'Teitkö pojallesi Israelille kruunun ennen kuin muotoilit hänet itsensä?' Hän sanoi: 'Kyllä.'

Tämä on verrattavissa kuninkaaseen, joka toivoi poikaa ja löysi sopivan, kehuttavan ja ylistettävän kruunun. Hän iloitsi kovin ja sanoi: 'Tämä sopii poikani päähän.'

Hänelle sanottiin: 'Tiedät [siis] poikasi olevan [sen] arvoinen?'

Hän sanoi: 'Vaikene! Tällainen nousi mieleen[i]/ajatukseen[i]. Tiedetäänhän, että sanassa sanotaan:

vaan sitä hän ajattelee, ettei vain hyljätty joutuisi hänestä erotetuksi.
2 Sam. 14:14

17

ישב ר' אמוראי ודרש למה אל"ף בראש, שהיא היתה קודמת לכל, ואפילו לתורה:

jašav rabbi ˀamoraj we-ḏaraš lamma ˀalef be-roˀš še-hiˀ hajeṯa qoḏemeṯ le-ḵol wa-ˀafillu lat-tora

jšb (qal) – istua ; rabbi – rabbi ; √drš (qal) – tulkita ; lamma – miksi ; ˀalef – א-kirjain ; be – -ssa/-ssä ; roˀš – pää, alkupää ; še – koska ; hiˀ – hän ; √hjh (qal) – olla ; √qdm (qal) – edeltää ; kol – kaikki, kaikkeus ; ˀafillu – jopa

Rabbi ˀAmoraj istui ja tulkitsi: «Miksi א-kirjain on [alku]päässä? Koska se edeltää [aina] kaikkea (/kaikkeutta) — jopa Tooraakin.»

18

ולמה בי"ת קרובה לה, מפני שהיא היתה תחילה, ולמה יש לה זנב, להראות מאיזה מקום היתה, וי"א שמשם נתקיים העולם:

we-lamma beṯ qaruva lah mip-pene še-hi hajeṯa teḥilla we-lamma ješ lah zanav le-harˀoṯ me-ˀeze maqom hajeṯa we-ješ ˀomerim šem-miššam niṯqajjem ha-ˁolam

qrb (qal) – lähestyä ; mip-pene še- – koska ; teḥilla – alku ; ješ l- – X:llä on ; zanav – häntä ; √rˀh (hifˁil) – näyttää, osoittaa ; ˀeze – mikä, kuka ; maqom – paikka ; miššam – sieltä ; √qwm (niṯpaˁˁel) – tulla ylläpidetyksi

Ja miksi ב-kirjain on liki א-kirjainta? Koska se on alku. Miksi sillä on häntä? Osoittamaan mistä paikasta se on tullut. Ja on niitä jotka sanovat: «[Osoittamaan] mistä maailmaa (/aioonia) ylläpidetään.»

19

ולמה גימ"ל שלישית, מפני שהיא שלישית, ולהודיע שהיא גומלת חסדים. והלוא ר' עקיבא אמר למה ג שלישית מפני שגומלת ומתגדלת ומתקיימת כמה דאת אמר (בראשית כא ח) ויגדל הילד ויגמל, א"ל הוא דבריי כי הוא גודל וגומל חסד לשכנו עמו ואמון אצלו:

we-lamma gimel šelišiṯ mip-pene še-hi šelišiṯ u-le-hoḏiˁa še-hi gomeleṯ ḥasaḏim wa-ha-loˀ rabbi ˁaqiva ˀamar lamma gimel šelišiṯ mip-pene śeg-gomeleṯ we-miṯgaddeleṯ we-miṯqajjemeṯ kema de-ˀaṯ ˀamar (berešiṯ 21:8) waj-jiḡdal haj-jeleḏ waj-jiggamel ˀamar lo huˀ devaraj ki huˀ goḏel we-ḡomel ḥeseḏ li-škeno ˁimmo we-ˀamon ˀeṣlo

gimel – ג-kirjain ; šeliši — kolmas ; √jdˁ (hifˁil) – kertoa, tiedottaa ; √gml (qal) – vieroittaa lapsi, tehdä/toimia/menetellä hyvin/pahoin ; ḥeseḏ - uskollisuus, velvollisuudentunto ; wa-ha-loˀ – ja eikö ; √gdl (hiṯpaˁˁel) – osoittaa suuruutensa ; √qwm (hiṯpaˁˁel) – nousta, kestää, ylläpitää ; √gdl (qal) – kasvaa ; jeleḏ – poika ; davar – sana ; šaḵen – naapuri ; ˁim – kanssa, luona, seurassa ; ˀeṣel – vieressä, viereen ; ˀamon – hoidokki, käsityöläinen

Miksi ג-kirjain [tulee] kolmanneksi? Koska se on kolmas (/kolmijakoinen) sekä kertoakseen, että se tekee laupeudentöitä. Ja eikö rabbi ˁAqiva sanonut: «Miksi ג-kirjain on kolmas? Koska se menettelee velvollisuudentuntoisesti, osoittaa suuruutensa ja kestää/ylläpitää, niin kuin sanassa sanotaan:

Poika kasvoi, ja hänet vieroitettiin,
1 Moos. 21:8»

Hän sanoi hänelle: «Nuo ovat [minunkin] sanani, että hän kasvaa, menettelee velvollisuudentuntoisesti seurassaan [olevaa] naapuriaan ja vierellään [olevaa] hoidokkiaan kohtaan.»

20

ומפני מה יש לה זנב למטה לגימ"ל, אמר להם ראש יש לו לג' למעלה ודומה לצינור, מה צינור זה שואב מלמעלה ומריק למטה אף ג שואבת דרך הראש ומריקה דרך הזנב והיינו ג:

u-mip-pene ma ješ lah zanav le-maṭṭa le-ḡimel ˀamar lahem roˀš ješ lo le-ḡimel le-maˁala we-ḏome le-ṣinnor ma ṣinnor ze šoˀev mil-le-maˁala u-meriq le-maṭṭa ˀaf ḡimel šoˀeveṯ dereḵ ha-roˀš u-meriqa dereḵ haz-zanav we-hajinu ḡimel

mip-pene ma – minkä vuoksi ; ješ l- – X:llä on ; maṭṭa – alas, alla ; maˁala – ylös, yllä ; √dmh (qal) – muistuttaa/olla verrattavissa ; ṣinnor – putki, kouru ; √šˀb (qal) – ammentaa vettä, imeä ; √rwq (hifˁil) – tyhjentää, kaataa ; dereḵ – tie, reitti

Minkä vuoksi ג-kirjaimella on alhaalla häntä? Hän sanoi heille: «ג-kirjaimella on ylhäällä pää, joka muistuttaa putkea. Niin kuin putki imee ylhäältä ja valuttaa alhaalta, niin ג-kirjainkin imee päänsä kautta ja valuttaa häntänsä kautta. Sellainen on ג.»

21

אמר ר' יוחנן בשני נבראו המלאכים דכתיב (תהלים ק"ד ג) המקרה במים עליותיו וכתיב (שם ד) עושה מלאכיו רוחות משרתיו אש להט ואמר ר' לויטס בן טברוס הכל מודים ומודה ר' יוחנן דהמים כבר היו, אבל בשני המקרה במים עליותיו, ומי השם עבים רכובו, ומי המהלך על כנפי רוח, אבל שלוחים לא נבראו עד יום ה:

ˀamar rabbi joḥanan baš-šeni nivreˀu ham-malˀaḵim di-ḵeṯiv (tehillim 104:3) ha-mqare bam-majim ˁalijjoṯaw u-ḵeṯiv (tehillim 104:4) ˁośe malˀaḵaw ruḥoṯ mešartaw ˀeš loheṭ we-ˀamar rabbi lujaṭas ben ṭavros hak-kol moḏim we- moḏe rabbi joḥanan de-ham-majim kevar haju ˀaval baš-šeni ha-mqare bam-majim ˁalijjoṯaw u-mi haś-śam-ˁavim reḵuvo u-mi ha-mhalleḵ ˁal kanfe ruaḥ ˀaval šeluḥim loˀ nivreˀu ˁaḏ jom 5

šeni – toinen [päivä] ; √brˀ (nifˁal) – tulla luoduksi ; malˀaḵ – viestinviejä, enkeli ; √qrh (piˁˁel) – rakentaa hirsistä, palkittaa, katoittaa ; ˁalijja – yläkerran huone, yläkerta ; √ˁśh (qal) – tehdä ; √šrt (piˁˁel) – palvella, toimia palvelijana ; ˀeš – tuli ; √lhṭ (qal) – palaa, polttaa ; √jdh (hifˁil) – kiittää, ylistää, tunnustaa ; kevar – jo, kauan sitten, kerran ; mi – kuka, se joka ; √śjm (qal) – asettaa, panna ; ˁav – pilvi ; reḵuv – vaunut ; √hlḵ (piˁˁel) – kulkea, liikkua ; kanaf – siipi ; ˀaval – mutta ; šaluaḥ – sanansaattaja, asiamies, sijainen

Rabbi Joḥanan sanoi: «Enkelit luotiin toisena päivänä. Niin kuin on kirjoitettu:

ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle
Ps. 104:3

Ja on kirjoitettu:

Sinä teet tuulista (ruaḥ) sanasi viejät ja panet liekit palvelijoiksesi.
Ps. 104:4»

Rabbi Lujaṭas ben Ṭavros sanoi: «Kaikki myöntävät —ja rabbi Joḥanankin myöntää—, että vedet olivat jo olemassa. Vaan toisena päivänä [Hän] teki sali[nsa] ylisten vetten keskelle ja sen, joka ottaa pilvet vaunuikseen ja sen, joka kulkee tuulten siivillä.(/mutta kuka ottaa pilvet vaunuikseen ja kuka kulkee tuulten siivillä?) Mutta sanansaattajia ei luotu kuin vasta viidentenä päivänä.»

22

ומודים הכל שלא נבראו ביום ראשון שלא יאמרו מיכאל היה מותח בדרומו של רקיע וגבריאל בצפונו והקב"ה סודר באמצעיתו, אלא אני ה' עושה כל נוטה שמים לבדי רוקע הארץ מאתי (ישעי' מ"ד כד) מי אתי כתיב אני הוא שנטעתי אילן זה להשתעשע בו כל העולם ורקעתי בו כל וקראתי שמו כל שהכל תלוי בו והכל יוצא ממנו, והכל צריכים לו, ובו צופים ולו מחכין, ומשם פורחים הנשמות בשמחה, לבדי הייתי כשעשיתי אותו, ולא יגדל עליו מלאך לאמר אני קדמתי לך, כי גם בעת שרקעתי ארצי שבה נטעתי ושרשתי אילן זה ושמחתי (piˁˁel) ושמחתי בהם, מי אתי שגליתי לו סודי זה:

we-moḏim hak-kol šel-loˀ nivreˀu be-jom rišon še-loˀ jomeru miḵaˀel haja moṯeaḥ bi-ḏeromo šel raqiaˁ we-ḡavriˀel bi-ṣefono we-haq-qadoš baruḵ huˀ soḏer be-ˀemṣaˁiṯo ˀella (ješaˁjahu 44:24) ˀanoḵi jhwh ˁośe kol noṭe šamajim le-vaddi roqaˁ ha-ˀareṣ me-ˀitti mi ˀitti keṯiv ˀani huˀ šen-naṭaˁti ˀilan ze le-hištaˁašeaˁ bo kol ha-ˁolam we-raqaˁti bo kol we-qaraṯi šemo kol še-hak-kol taluj bo we-hak-kol joṣe mimmennu we-hak-kol ṣoreḵim lo u-vo ṣofim we-lo meḥakkin u-me-šam poreḥim han-nešamoṯ be-śimḥa le-vaddi hajiṯi ke-šiˁšaˁti ˀoṯo we-loˀ jiḡdal ˁalaw malˀaḵ lemor ˀani qaḏamti le-ḵa ki gam be-ˁeṯ še-raqaˁti arṣi šeb-bah naṭaˁti we-šerašti ˀilan ze we-śimmaḥti be-jaḥaḏ we-śamaḥti ba-hem mi ˀitti šeg-galiṯi lo soḏi ze

rišon – ensimmäinen ; √mtḥ (qal) – levittää auki, pingottaa, pystyttää teltta ; darom – etelä ; ṣafon – pohjoinen ; √sdr (qal) – järjestää ; ˀemṣaˁiṯ – keskellä oleva ; ˀani, ˀanoḵi – minä ; √ˁśh (qal) – tehdä ; √nṭh (qal) – ojentaa, levittää, pystyttää teltta ; le-vaḏ + PS – yksin + PS ; √rqˁ (qal) – tallata, talloa, muovata ; meˀeṯ — jstk, jltak, jnk luota, seurasta : mi – kuka ; ˀeṯ – G + kanssa, rinnalla ; √nṭˁ (qal) – istuttaa, panna kasvamaan ; ˀilan – [elävä] puu ; ze – tämä ; √šˁˁ (hiṯpalpel) – ilahtua ; √tlh (qal) – riipua ; √jṣˀ (qal) – mennä/tulla/lähteä ulos ; √ṣrḵ (qal) – tarvita ; √ṣph (qal) – vartioida, vahtia, tähystää ; √ḥkh (piˁˁel) – odottaa ; √prḥ (qal) - versoa ; śimḥa – ilo, riemu ; √šˁˁ (pilpel) – iloita ; √gdl (qal) – kasvaa, olla ylemmässä asemassa ; √qdm (qal) – edeltää ; ˁeṯ – aika, ajankohta ; √šrš (piˁˁel) – repiä juurineen, (tässä:) juurruttaa ; √śmḥ (piˁˁel) – ilahduttaa, tehdä iloiseksi ; be-jaḥaḏ – yhdessä ; √śmḥ (qal) – iloita, olla iloinen ; √glh (qal) – paljastaa, kertoa, ilmoittaa ; soḏ – salaisuus

Kaikki myöntävät, ettei ensimmäisenä päivänä luotu yhtäkään [enkeliä], jottei sanottaisi, että Miḵaˀel leväytti eteläisen taivaankannen ja Gabriˀel pohjoisen, ja Pyhä —olkoon Hän siunattu— järjesti sen keskiosan, vaan:

Minä olen Herra, olen tehnyt kaiken! Yksinäni minä leväytin auki taivaan, muovasin maan kenenkään auttamatta.
Jes. 44:24

keṯiv on "kuka [oli] kanssani" (mi ˀitti). Minä olen se, joka istutti tämän puun, jotta koko (kol) maailma ilahtuisi siitä ja muovasin siinä kaiken (kol) ja kutsuin sitä nimellä kol ("kaikkeus"), koska kaikki (kol) riippuu siitä ja kaikki (kol) on lähtöisin siitä ja kaikki (kol) tarvitsevat sitä, kaikki (kol) sitä tähyävät ja vartoovat. Siitä iloiten versovat kaikki nešamat. Olin yksin, kun iloitsin siitä, eikä siihen nähden ollut enkeliä ylemmässä asemassa, joka sanoisi:«Minä edelsin sinua.» Sillä myös sillä hetkellä, kun muovasin maani, istutin ja juurrutin tämän puun siihen, tein kaikki yhdessä iloisiksi ja iloitsin heistä/niistä. Kuka olisi ollut kanssani (mi ˀitti), jolle olisin voinut kertoa tämän salaisuuden?

23

אמר ר' רחומאי מדברך נלמד שצורך העולם הזה ברא הקב"ה קודם השמים, א"ל הן, משל למה"ד למלך שביקש ליטע אילן בגנו, השגיח בכל הגן לדעת אם יש שם מעיין נובע מים להעמיד אותו, ולא מצא, אמר אחפור מים ואוציא מעין כדי שיוכל להתקיים האילן, חפר והוציא מעין נובע מים חיים ואח"כ נטע האילן ועמד ועשה פרי והצליח בשרשיו שהשקוהו תמיד מן המעיין:

ˀamar rabbi reḥumaj mi-ḏvareḵa nilmaḏ šeṣ-ṣoreḵ ha-ˁolam haz-ze bara haq-qaḏoš baruḵ huˀ qoḏem haš-šamajim ˀamar lo hen mašal lema had-davar dome le-meleḵ šeb-biqqeš liṭ-ṭoaˁ ˀilan be-ḡanno hišgiaḥ be-ḵol hag-gan la-ḏaˁaṯ ˀim ješ maˁjan noveaˁ majim le-haˁamiḏ ˀoṯo we-loˀ maṣa ˀamar ˀeḥpor majim we-ˀoṣiˀ maˁjan ke-ḏaj šej-juḵal le-hiṯqajjem ha-ˀilan ḥafar we-hoṣiˀ maˁjan noveaˁ majim ḥajjim we-ˀaḥar kaḵ naṭaˁ ha-ˀilan we-ˁamaḏ we-ˁaśa peri we-hiṣliaḥ be-šarašaw še-hišquhu tamiḏ min ham-maˁjan

lmd (qal) – oppia ; ṣoreḵ – tarve ; mašal – vertauskuva ; √dmh (qal) – verrata ; √bqš (piˁˁel) – haluta, pyytää ; gan – puutarha ; √šgḥ (hifˁil) – etsiä, pitää huolta ; maˁjan – lähde ; √nbˁ (qal) – kummuta, virrata, tulvia ; √ˁmd (hifˁil) – pystyttää ; pitää pystyssä ; √mṣˀ (qal) – löytää ; √ḥpr (qal) – kaivaa ; √jṣˀ (hifˁil) – tuoda esiin/näkyviin ; ke-ḏaj – niin paljon kuin tarvitaan, jotta ; √jkl (qal) – kyetä, voida ; √qwm (hiṯpaˁˁel) – tulla ylläpidetyksi ; √ṣlḥ (hifˁil) – menestyä, kukoistaa ; šoreš – juuri ; √šqh (hifˁil) – juottaa ; tamiḏ – aina

Rabbi Reḥumaj sanoi: «Sanoistasi opimme, että Pyhä —olkoon hän siunattu— loi tämänpuolisen maailman tarpeen ennen taivaita.» Hän vastasi: «Niin. Vertaus — mihin asia on verrattavissa? Kuninkaaseen, joka halusi istuttaa puun puutarhaansa. Hän tutki koko puutarhan saadakseen tietää, oliko [siellä] lähdettä, josta kumpuaisi vettä pitämään puuta pystyssä. Vaan hän ei löytänyt. Hän sanoi: 'Kaivan vettä ja tuon näkyviin lähteen siinä määrin, että se pystyy ylläpitämään puuta.' Hän kaivoi ja toi näkyviin elävää (/virtaavaa) vettä kumpuavan lähteen. Sen jälkeen hän istutti puun. Se pysyi pystyssä, teki hedelmää ja kukoisti juuriensa kautta, jotka sitä lähteestä lakkaamatta juottivat.»

24

אמר ר' ינאי הארץ נבראה קודם לשמים שנאמר (בראשית ב' ד) ארץ ושמים, אמרו לו והכתיב (בראשית א' א) את השמים ואת הארץ, אמר להם למה"ד למלך שקנה חפץ נאה ולא היה שלם ולא קרא עליו שם, אמר אשלימנו ואתקן כנו וחבורו, ואז אקרא לו שם הה"ד (תהלים ק"ב כו) לפנים הארץ יסדת ואח"כ ומעשה ידיך שמים, ואומר (שם ק"ד ב) עטה אור כשלמה נוטה שמים כיריעה המקרה במים עליותיו וגו', ואומר (שם ד) עושה מלאכיו רוחות משרתיו אש לוהט, ואח"כ (שם ה) יסד ארץ על מכוניה בל תמוט עולם ועד, כשתיקן לה מכון אז האמיץ בה שנאמר בל תמוט, ומה שמה ועד שמה ומכונה עולם והיינו עולם ועד:

ˀamar rabbi jannaˀi ha-ˀareṣ nivreˀa qoḏem laš-šamajim šen-neˀemar (berešiṯ 2:4) ˀereṣ we-šamajim ˀameru lo we-ha-ḵeṯiv (berešiṯ 1:1) ˀeṯ haš-šamajim we-ˀeṯ ha-ˀareṣ ˀamar lahem lema had-davar dome le-meleḵ šeq-qana ḥefeṣ naˀe we-loˀ haja šalem we-loˀ qara ˁalaw šem ˀamar ˀašlimennu we-ˀaṯaqqen kanno we-ḥibburo we-ˀaz ˀeqra lo šem haḏaˀ huˀ de-ḵeṯiv (tehillim 102:26) le-fanim ha-ˀareṣ jasaḏta we-ˀaḥar kaḵ u-maˁaśe jaḏeḵa šamajim ˀameru (tehillim 104:2) ˁoṭe-ˀor kaś-śalma noṭe šamajim ka-jriˁa (tehillim 104:3) ha-mqare bam-majim ˁalijjoṯaw we-gomer we-ˀameru (tehillim 104:4) ˁośe malˀaḵaw ruḥoṯ mešartaw ˀeš loheṭ we-ˀaḥar kaḵ (tehillim 104:5) jasaḏ-ˀereṣ ˁal-meḵoneha bal-timmoṭ ˁolam wa-ˁeḏ ke-šet-tiqqen lah maḵon ˀaz heˀemiṣ bah šen-neˀemar bal-timmoṭ u-ma šemah wa-ˁeḏ šemah u-meḵoneha ˁolam we-hajinu ˁolam wa-ˁeḏ

qnh (qal) – luoda, hankkia, omistaa ; ḥefeṣ – esine ; naˀe – ihana, suloinen, miellyttävä ; šalem – valmis ; √šlm (hifˁil) – tehdä valmiiksi ; √tqn (piˁˁel) – korjata ; ken – perustus, tuki, noja ; ḥibbur – liitos ; ˀaz – silloin, näin, tällä tavalla ; haḏaˀ (arameaa) – tämä ; le-fanim – ammoin, muinoin ; √jsd (qal) – perustaa, pystyttää, laskea perustus ; ˀaḥar kaḵ – sen jälkeen, sitten ; √ˁṭh (qal) – verhoutua, kietoutua ; śalma – viitta ; √nṭh (qal) – levittää, pystyttää teltta ; jeriˁa – teltta, suojakangas ; meqare – kattopalkki ; ˁalijja – yläkerran huone, kattohuone ; √ˁśh (qal) – tehdä ; √šrt (piˁˁel) – palvella, toimia palvelijana ; ˀeš – tuli ; √lhṭ (qal) – palaa, polttaa ; maḵon – paikka, perustus ; bal – ei, ei suinkaan, tuskin ; √mwṭ (nifˁal) – huojua, horjua ; ˁaḏ – jatkuva aika ; √ˀmṣ (hifˁil) – vahvistaa

Rabbi Jannaˀi sanoi: «Maa luotiin ennen taivasta, niin kuin sanassa sanotaan:

[Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki] maan ja taivaan,
1 Moos. 2:4»

He sanoivat hänelle: «Mutta eikö ole kirjoitettu:

[Alussa Jumala loi] taivaan ja maan.
1 Moos. 1:1»

Hän sanoi heille: «Mihin [tämä] on verrattavissa? Asia muistuttaa kuningasta, joka hankki (/loi) kauniin esineen. Se ei ollut valmis (/ehyt), [joten] hän ei kutsunut sitä [millään] nimellä. [Kuningas] sanoi: "Teen sen valmiiksi ja korjaan sen perustuksen ja liitoksen, ja sitten [vasta] kutsun sitä nimellä." Tästähän on kirjoitettu:

Jo ammoin sinä laskit maan perustukset,
Ps. 102:26

Ja sen jälkeen:

sinun kättesi työtä ovat taivaat.
Ps. 102:26»

He sanoivat:

«valo ympäröi sinut kuin viitta. Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan
Ps. 104:2

ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle jne.
Ps. 104:3»

Ja he sanoivat:

«Sinä teet tuulista sanasi viejät ja panet liekit palvelijoiksesi.
Ps. 104:4

Ja sen jälkeen:

Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
Ps. 104:5

Kun Hän oli korjannut [maalle] paikan, hän vahvisti [maata], niin kuin sanassa sanotaan: bal-timmoṭ horjumatta. Ja mikä on sen nimi? Sen nimi on wa-ˁeḏ. Ja sen paikka on maailma/aiooni. Ja näin meillä on kirjoitettuna ˁolam wa-ˁeḏ "iankaikkisesti" (/wa-ˁeḏin maailma/aiooni).»

25

אמר ר' ברכיה מאי דכתיב (בראשית א, ג) ויאמר אלהים יהי אור ויהי אור, ולא והיה אור, משל למלך שהיה לו חפץ נאה והקצהו עד שזימן לו מקום ושמהו שם הה"ד יהי אור ויהי אור שכבר היה:

ˀamar rabbi beraḵja maˀj di-ḵeṯiv (berešiṯ 1:3) waj-jómer ˀelohim jehi ˀor wa-jhi-ˀor we-laˀ we-haja ˀor mašal le-meleḵ še-haja lo ḥefeṣ naˀe we-hiqṣahu ˁaḏ šez-zimman lo maqom we-śamhu šam hadaˀ huˀ di-ḵeṯiv jehi ˀor wa-jhi-ˀor še-ḵevar haja

qṣh (hifˁil) – panna syrjään ; √zmn – (piˁˁel) – määrätä, valita ; maqom — paikka ; √śjm (qal) – panna , asettaa ; kevar – jo, kauan sitten, kerran

Rabbi Beraḵja sanoi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

Jumala sanoi: 'Tulkoon valo!' Ja valo tuli.
1. Moos. 1:3

eikä oli tuleva?

[Edellinen] on verrattavissa kuninkaaseen, jolla oli kaunis esine. Hän pani sen syrjään siihen asti, kunnes valitsisi sille paikan ja asettaisi sen siihen. Tätä [tarkoittaa, kun] on kirjoitettu Tulkoon valo! Ja valo tuli. Että valo oli jo [olemassa] kauan sitten.»

26

אמר ר' אמוראי מאי דכתיב (שמות ט"ו ג) ה' איש מלחמה, אמר ליה מר רחומאי ברבי לא תבעי לך מילתא דפשיטא, שמע לי ואמלכינך, א"ל למה"ד למלך שהיה לו דירות נאות ושם שם לכל אחד ואחד מהם וכולן זו טובה מזו, אמר אתן לבני דירה זו ששמה אל"ף, גם זו טובה ששמה יו"ד גם זו טובה ששמה שי"ן, מה עשה אספן כל השלשה ועשה מהם שם אחד ועשה מהם בית אחד, א"ל עד מתי תסתום דבריך, א"ל בני אל"ף ראש, יו"ד שני לה, שי"ן כולל כל העולם, ולמה שי"ן כולל כל העולם מפני שכתוב בה תשובה:

ˀamar rabbi ˀamoraj maˀj di-ḵeṯiv (šemoṯ 15:3) jhwh ˀiš milḥama ˀamar leh mar reḥumaj be-rabbi laˀ tivˁi laḵ milleṯaˀ di-fšiṭaˀ šemaˁ li we-ˀamalleḵinnaḵ ˀamar leh lema had-davar dome le-meleḵ še-haja lo diroṯ naˀoṯ we-šam šem le-ḵol ˀeḥaḏ we-ˀeḥaḏ mehem we-ḵullan zo ṭova miz-zo ˀamar ˀetten li-vni dira zo šeš-šemah ˀalef gam zo ṭova šeš-šemah joḏ gam zo ṭova šeš-šemah šin ma ˁaśa ˀasafan kol haš-šelošah we-ˁaśa mehem (/mehen?) šem ˀeḥaḏ we-ˁaśa mehem (/mehen?) bajiṯ ˀeḥaḏ ˀamar leh ˁaḏ maṯaj tistom divreḵa ˀamar leh beni ˀalef roˀš joḏ šeni (/šenijja?) lah šin kolel (/koleleṯ?) kol ha-ˁolam we-lamma šin kolel (/koleleṯ?) kol ha-ˁolam mip-pene šek-katuv (/keṯuva?) bah tešuva

Rabbi ˀAmoraj sanoi: «Mitä [tarkoittaa], kun on kirjoitettu

Herra on soturi (איש מלחמה ˀiš milḥama)
2. Moos. 15:3»

Mar Reḥumaj vastasi hänelle: «Kautta rabbin, älä kysele yksinkertaisia. Kuuntele minua, niin kerron sinulle.»

Hän sanoi rabbi ˀAmorajille: «Mihin asia on verrattavissa? Kuninkaaseen, jolla oli ihania telttoja/majapaikkoja. Hän antoi niistä kullekin nimen. Ja jokainen niistä oli toistaan parempi. Hän sanoi: "Annan pojalleni tämän majapaikan nimeltään א. Myös se, joka on nimeltään י, on hyvä. Myös se, joka on nimeltään ש, on hyvä." Mitä hän [siis] teki? Hän kokosi ne kaikki kolme ja teki niistä yhden nimen ja teki niistä yhden talon.»

Rabbi ˀAmoraj sanoi mar Reḥumajille: «Kuinka kauan [aiot] pitää asiasi salassa?»

Mar Reḥumaj vastasi hänelle: «א on alku. י tulee sille toiseksi. ש käsittää koko maailman. Ja miksi ש käsittää koko maailman? Koska sen avulla kirjoitetaan 'kääntymys' (תשובה, tešuva / ἐπιστροφή).»

27

שאלו לו תלמידיו מהו דלי"ת, א"ל מלה"ד לעשרה מלכים שהיו במקום אחד, וכלם עשירים, ואחד מהם עשיר אך לא כאחד מהם, אע"פ שעשרו גדול דל נקרא לגבי העשירים:

šaˀalu lo talmiḏaw mahu daleṯ ˀamar lahem mašal lema had-davar dome la-ˁaśara melaḵim še-haju be-maqom ˀeḥaḏ we-ḵullam ˁaširim we-ˀeḥaḏ mehem ˁašir ˀaḵ loˀ ke-ˀeḥaḏ mehem ˀaf ˁal pi ˁošero gaḏol dal niqra leḡabbe ha-ˁaširim

Hänen oppilaansa kysyivät häneltä: «Mikä ד on?»

Hän sanoi heille: «Mihin sitä voisi verrata? Asia muistuttaa kymmentä kuningasta jotka olivat yhdessä paikassa — kaikki heistä rikkaita. Ja yksi heistä oli [kyllä] rikas, mutta ei niin rikas kuin kukin muista. Vaikka hänen varallisuutensa oli suuri, häntä kutsuttiin köyhäksi [niihin toisiin] rikkaisiin verrattuna.»

28

אמרו לו מה ה"א, כעס ואמר להם לא אמרתי לכם לא תשאלו לי על דבר אחרון ואח"כ על הראשון, אמרו לו וה"א אחרון כתובה, אמר להם ראוי הוא להיכתב גימ"ל ה"א ועל מה נכתב גימ"ל דלי"ת מפני שהיה לו לכתוב דלי"ת ה"א, ומפני מה כתב גימל דלית, אמר להם נחלפים הגימל במקום דלית בראשה במקום ה"א דלי"ת בקוצה מקום ה"א:

ˀameru leh ma he kaˁas we-ˀamar lahem loˀ ˀamarti laḵem loˀ tišˀalu li ˁal davar ˀaḥaron we-aḥar kaḵ ˁal ha-riˀšon ˀameru lo we-he ˀaḥaron keṯuva ˀamar lahem raˀuj huˀ le-hikkaṯev gimel heˀ we-ˁal ma niḵtav gimel daleṯ mip-pene še-haja lo li-ḵtov daleṯ heˀ u-mip-pene ma kaṯav gimel daleṯ ˀamar lahem neḥelafim hag-gimel bam-maqom daleṯ be-roˀšah bam-maqom he daleṯ be-qoṣah maqom he

kˁs (qal) – olla vihainen, suuttua ; √šˀl (qal) – kysyä ; ˁal – ELAT, koskien ; davar – asia, sana ; ˀaḥaron – toinen, seuraava, viimeinen ; aḥar kaḵ – sen jälkeen ; riˀšon – ensimmäinen ; raˀuj – sopivaa ; ˁal ma – mitä varten ; mip-pene še- – koska, sillä ; √ḥlp (nifˁal) – vaihtaa paikkaa ; maqom – paikka ; roˀš – [ylä]pää, alku ; quṣ – oka, kirjaimen terävä kärki

He sanoivat hänelle: «Mikä ה on?» Hän suuttui ja sanoi heille: «Enkö ole sanonut teille, [että] älkää kysykö minulta jälkimmäisistä asioista ja sitten vasta edellisistä?» He sanoivat hänelle: «Eikö ה ole kirjoitettuna seuraavaksi [aakkosissa]?» Hän sanoi heille: «Olisi ollut sopivaa tulla kirjoitetuksi ה ג. Ja mitä varten kirjoitettiin ד ג? Koska hänen täytyi kirjoittaa ה ד. Ja miksi hän kirjoitti ד ג?» Hän sanoi heille: «ג on vaihtanut paikkaa ד:n kanssa. Yläpäästään se on ה:n paikalla. ד on terävän päänsä kautta ה:n paikka.»

29

מאי ה"א, אמר ה"א תחתונה וה"א עליונה:

maˀj he ˀamar he taḥtona we-he ˁeljona

maˀj (arameaa) – mikä, mitä, miksi ; taḥton – alin ; ˁeljon – ylin, korkein

«Mikä ה on?» Mar Reḥumaj sanoi: «ה on ylin ja ה on alin.» (/On olemassa ylin ה ...)

30

אמרו לו מאי וא"ו, אמר להם בששה קצוות נחתם העולם, אמרו לו והלא ו' אחת, אמר להם והלא כתוב (תהלים ק"ד ב) עוטה אור כשלמה:

ˀameru lo maˀj waw ˀamar lahem be-šišša qeṣawoṯ neḥtam ha-ˁolam ˀameru lo we-ha-loˀ waw ˀaḥaṯ ˀamar lahem we-ha-loˀ keṯuv (tehillim 104:2) ˁoṭe-ˀor kaś-śalma

šišša – kuusi ; qeṣaṯ – pääty, loppu ; √ḥtm (nifˁal) – olla sinetöity ; ha-loˀ – onhan, eikö ; √ˁṭh (qal) – kietoa, peittää ; ˀor – valo ; ke- – kuten ; śalma – viitta

Hänen oppilaansa sanoivat hänelle: «Mikä ו on?» Hän sanoi heille: «Maailmankaikkeus/aiooni on sinetöity kuudella äärellä.» He sanoivat hänelle: «Eihän ו-kirjaimia ole [kuin] yksi!» Hän sanoi heille: «Eikö ole kirjoitettu:

valo ympäröi sinut kuin viitta
Ps. 104:2

194

אמר רבי רחומאי כך קבלתי כשבקש משה לדעת ידיעת השם הנכבד והנורא ית' ואמר (שמות ל"ג יח) הראיני נא את כבודך, בקש לדעת מפני מה צדיק וטוב לו צדיק ורע לו, ורשע וטוב לו רשע ורע לו ולא הודיעוהו. ולא הודיעוהו סלקא דעתך, אלא לא הודיעוהו מה שבקש, וכי תעלה על דעתך שמשה לא היה יודע סוד זה אלא כך אמר משה דרכי הכחות אני יודע אבל איני יודע איך המחשבה מתפשטת בה, יודע אני שבמחשבה האמת אבל לא ידעתי חלקיו ובקשו לדעת ולא הודיעוהו:

ˀamar rabbi reḥumaj kaḵ qibbalti ke-še-biqqeš moše la-ḏaˁaṯ jeḏiˁaṯ haš-šem han-niḵbaḏ we-han-noraˀ jiṯbareḵ we-ˀamar (šemoṯ 33:18) harˀeni naˀ ˀeṯ-kevoḏeḵa biqqeš la-ḏaˁaṯ mip-pene ma ṣaddiq we-ṭov lo ṣaddiq we-raˁ lo we-rašaˁ we-ṭov lo rašaˁ we-raˁ lo we-loˀ hodiˁuhu we-loˀ hodiˁuhu saleqaˀ daˁtaḵ ˀella loˀ hodiˁuhu ma še-biqqeš we-ḵi ṯaˁale ˁal daˁteḵa še-moše loˀ haja jodeaˁ soḏ ze ˀella kaḵ ˀamar darḵe hak-koḥoṯ ˀani jodeaˁ ˀaval ˀeni ˀani jodeaˁ ˀeḵ ham-maḥašava miṯpašeṭeṯ bah jodeaˁ ˀani šeb-ba-maḥašava ha-ˀemeṯ ˀaval loˀ jaḏaˁti ḥalaqaw we-biqqešo la-ḏaˁaṯ we-loˀ hodiˁuhu

ˀmr (qal) – sanoa ; rabbi – rabbi ; kaḵ – näin ; √qbl (piˁˁel) – vastaanottaa ; ke-še – kun ; √bqš (piˁˁel) – pyytää ; √jdˁ (qal) – tietää ; jeḏiˁa – tieto ; šem – nimi ; √kbd (nifˁal) – olla kunnioitettu ; √jrˀ (nifˁal) – olla pelottava ; √rˀh (hifˁil) – näyttää ; naˀ – siis, -han/-hän ; kavoḏ – kunnia ; mip-pene ma – minkä vuoksi ; ṣaddiq – oikeamielinen, hyväntekijä ; ṭov – hyvä ; raˁ – paha ; rašaˁ – väärämielinen, pahantekijä ; √jdˁ (hifˁil) – kertoa, tiedottaa ; √slq (peˁal) (arameaa) – nousta ; daˁtaˀ (arameaa) – tieto, mieli ; ˀella – vaan ; we-ḵi – onko todella niin; √ˁlh (qal) – nousta ; daˁat – tieto, mieli ; soḏ – perustus, periaate, salaisuus ; dereḵ – tie ; koaḥ – voima ; ˀaval – mutta ; ˀajin – ei, ei ole ; ˀeḵ – kuinka ; maḥašava – ajatus, suunnitelma ; √pšṭ (hiṯpaˁˁel) suoristua, tasoittua ; ˀemeṯ – totuus ; ḥeleq osa, kohtalo

Rabbi Reḥumaj sanoi: «Näin olen kuullut (/vastaanottanut). Kun Mooses pyysi saada tietoa kunnioitetusta ja pelätystä nimestä (/Jumalasta) —olkoon se (/Hän) siunattu— ja sanoi:

Anna siis minun nähdä kunniasi.
2 Moos. 33:18

[Mooses] pyysi saada tietää minkä vuoksi [on] oikeamielisiä, joilla on [asiat] hyvin, ja oikeamielisiä, joilla on pahasti sekä väärämielisiä, joilla on [asiat] hyvin, ja väärämielisiä, joilla on pahasti. Mutta hänelle ei kerrottu. [Ei kai] sinulle tullut mieleen, ettei hänelle kerrottu? [Ei] vaan hänelle ei kerrottu, mitä hän pyysi. Onko todella niin, että mieleesi juolahti, ettei Mooses tuntisi tätä salaisuutta (/periaatetta)? Vaan näin hän sanoi: "Voimien tiet minä tunnen, mutten tiedä, miten ajatus (maḥašava) levittäytyy niiden kautta. Tiedän, että totuus (emeṯ) on ajatuksessa, mutta en tunne sen osia." Sen hän halusi tietää, mutta hänelle ei kerrottu.»