Qabbala — juutalaista mystiikkaa suomeksi

וְהַ֨מַּשְׂכִּלִ֔ים יַזְהִ֖רוּ כְּזֹ֣הַר הָרָקִ֑יעַ וּמַצְדִּיקֵי֙ הָֽרַבִּ֔ים כַּכּוֹכָבִ֖ים לְעוֹלָ֥ם וָעֶֽד

we-ham-maśkilim jazhiru ke-zohar ha-raqiaˁ u-maṣdiḳe ha-rabbim kak-kokavim le-ˁolam wa-ˁed

Oikeat opettajat loistavat niin kuin säteilevä taivaankansi, ja ne, jotka ovat opastaneet monia vanhurskauteen, loistavat kuin tähdet, aina ja ikuisesti.
Dan. 12:3

Qabbala (hepr. קַבָּלָה) on juutalaisen mystiikan valtavirtaus, jonka syntyyn vaikuttivat sitä edeltäneet mystiset ja filosofiset koulukunnat —kuten merkava eli vaunumystiikka sekä uusplatonismi— ja jonka oppeja omaksuivat myöhemmin kehittyneet suuntaukset kuten itä-eurooppalainen hasidismi.

Juutalaisen mystiikan taustalla on profeetta Hesekielin näyt Babyloniassa kuudennella vuosisadalla eaa. Hesekielin kuvaamista näyistä tuli malli varhaisille mystikoille. Malli sai nimekseen maˁaśe merḵava — vaunukertomus (Daniel C. Matt: The Essential Kabbalah).

Talmudin siteeratuin vaunumystiikan harjoittamista kuvaava kohta on Ḥagiga 14b 8-9:

ת"ר ארבעה נכנסו בפרדס ואלו הן בן עזאי ובן זומא אחר ורבי עקיבא אמר להם ר"ע כשאתם מגיעין אצל אבני שיש טהור אל תאמרו מים מים משום שנאמר (תהלים קא, ז) דובר שקרים לא יכון לנגד עיני

tanu rabbanan ˀarbaˁa niknesu bap-pardes we-ˀellu hen ben ˁazˀai u-ven zomaˀ ˀaḥer we-rabbi ˁaqivaˀ ˀamar lahem rabbi ˁaqivaˀ ke-še-ˀattem maggiˁin ˀeṣel ˀevne šajiš ṭahor ˀal toˀmeru majim majim miš-šum šen-neˀmar (tehillim 101:7) dover šeqarim loˀ-jikkon le-neged ˁenaj

Rabbimme opettivat: Neljä astui sisään paratiisiin. He olivat Ben ˁAzˀai, Ben Zoma, ˀAḥer ja rabbi ˁAqivaˀ. Rabbi ˁAqivaˀ sanoi heille: «Kun tulette puhtaiden marmorikivien luokse, älkää sanoko 'vettä, vettä', sillä [sanassa] sanotaan

Ken puhuu valheita, se pysyköön poissa silmistäni.
Ps. 101:7»

Ben ˁAzˀai vilkaisi ja kuoli, Ben Zoma katsoi ja tärähti, ˀAḥer katkoi versot (hänestä tuli luopio) — rabbi ˁAqivaˀ poistui rauhassa/ehyenä. Tarinasta käy voimakkaasti ilmi se, että tuona aikana mystiikan harjoittamista pidettiin vaarallisena.

Maˁaśe merḵavan rinnalla juutalaisia mystikkoja on aina kiinnostanut maˁaśe berešiṯ eli luomiskertomus. Jumalan luomistyön pohdiskelua esiintyy kaikkialla juutalaisessa kirjallisuudessa, mutta mystiikan puolella vaikutusvaltaisin teos on mahdollisesti Palestiinassa 200-400 jaa. kirjoitettu Sefer jeṣira, jossa kuvaillaan Jumala luomassa maailmaa heprean (/aramean) kirjainten ja lukujen 1-10 avulla. Neopythagoralaisuuden ja neoplatonismin vaikutus on ilmeinen.

Filosofisista koulukunnista eniten qabbalaan on vaikuttanut neoplatonismi. Näiden kahden opin kirjoituksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta niitä samankaltaisuuksia, jotka vallitsevat kummankin opin käsityksissä alkuykseydestä (Εν / כתר), siitä emanoituvasta ideoiden maailmasta (Νους / חכמה), joka toimii kaiken olevan pohjapiirustuksena ja qabbalassa varsinkin 'kirjoittamattomana Toorana', jolta Jumala kysyi neuvoa maailmaa luodessaan, sekä ideoiden maailmasta emanoituvasta sielujen tyyssijasta (Ψυχή / בינה). Juutalaisista neoplatonisteista varhaisiin qabbalisteihin ovat vaikuttaneet ainakin Šalomo Ibn Gabirol (n. 1021–1058) sekä Barcelonassa syntynyt ja Narbonnessa kuollut Abraham bar Ḥijja (1070-1136/45), jonka ajatuksia on lainattu jopa sanatarkasti Bahirissa — vanhimmassa qabbalistisessa teoksessa (Gershom Scholem: Origins of the Kabbalah).

Qabbalasta voimakkaasti vaikutteita saaneista suuntauksista mainittakoon šabbateismi sekä itä-eurooppalainen hasidismi.

Viimeistään Giovanni Pico della Mirandolan (1463-1494) ajoista lähtien qabbalaa ovat opiskelleet muutkin kuin juutalaiset, mutta heidän tapauksissaan ei voida puhua juutalaisesta mystiikasta vaan eklektisistä ja synkretistisistä opeista, jotka ammentavat lukuisista lähteistä ja opeista mm. qabbalasta.

Hasidirabbi Yehudah Leib Ashlagin (1885-1955) uusqabbalasta omille teilleen lähteneet Philip Berg (1927/9-2004) ja Michael Laitman (1946-) edustavat eriskummallisella tavalla Mirandolan viitoittamaa tietä. Kummankin järjestö opettaa qabbalaa universaalina, uskonnosta riippumattomana viisautena, mikä on käsitteellisestikin kuuluisimman juutalaisen mystiikan tutkijan näkemysten vastaista.

Mystiikkaa yksistään ei ole olemassakaan. On olemassa vain tietyn uskonnon — kristinuskon, islamin, juutalaisuuden jne. — mystiikkaa.
Mutta meidän aikanamme on päätään nostanut sellainen käsitys, että olisi olemassa jonkinlainen abstrakti mystinen uskonto.

Gershom Scholem: Major Trends in Jewish Mysticism

Historiantutkijat hyväksyvät pääpiirteissään seuraavanlaiset ajanjaksot juutalaisen mystiikan kohdalla:

  • 100 eaa.-1000 jaa. merkava eli vaunumystiikka
  • 1100 - 1300 jaa. saksalainen hasidismi
  • 1150 jaa.→ qabbala
  • 1700 jaa. → itä-eurooppalainen hasidismi

  • Qabbala syntyi 1100- ja 1200-luvuilla Provencessa ja Kataloniassa juutalaisen kulttuurin kukoistusaikana. Kolmea tekijää ei voi jättää huomiotta qabbalan varhaisia vaiheita tarkasteltaessa. Yksi on samalla alueella vaikuttanut kataarilaisuus, toinen Midraš rabban toimitustyö Narbonnessa ja kolmas erimielisyys niiden juutalaisten välillä, jotka kannattivat filosofien ajatuksia ja niiden, jotka puhuivat perinteisempien tulkintojen puolesta. Sanailu kulminoitui kiistaan Maimonideksen esittämistä pohdinnoista mm. Jumalasta, enkeleistä ja uhraamisen asemasta juutalaisessa jumalanpalveluksessa.

    Maimonideksen mukaan uhraamisen salliminen oli myönnytys Israelin primitiivisille luonteenpiirteille. Kun israelilaiset saivat uhrata Jumalalle, heillä oli pienempi kiusaus uhrata epäjumalille. Qabbalan merkkiteoksen Zoharin mukaan uhraamisella on tärkeä tehtävä maailmankaikkeuden koossa pysymisen ja sen ylläpitämisen kannalta (Daniel C. Matt: The Zohar — Pritzker Edition, Volume Two, s. 40).

    Qabbala on Tooran mystistä tulkintaa. Qabbalistiset tulkinta Toorasta eroaa sanatarkasta, homilektisesta (eli Midrašin tavasta) tai filosofisesta tulkintatavasta siinä, että qabbalistisen tulkinnan mukaan pyhät kirjoitukset puhuvat eri sanakääntein mm. Jumalan kymmenestä ominaisuudesta.

    Näkemys Jumalasta erottaa juutalaisen mystikon kansanhurskauden harjoittajasta ja filosofista. Qabbalistille Jumalalla on ilmentymätön puoli ˀen sof (אין סוף) — ääretön, joka jää luomakunnan äärellisille olennoille vieraaksi. Jumalalla on kuitenkin myös ilmennyt puoli — ilmoituksen Jumala, jolla on kaksi ääripäätä: ˀen sofiin läheisesti liittyvä transkendentti ulottuvuus, joka tuonpuoleisuutensa vuoksi on myös käsityskyvyn ulottumattomissa sekä immanenti ulottuvuus, Jumalan läsnäolo. Näiden kahden ääripään väliin sijoittuu kahdeksan ulottuvuutta tai Jumalan ominaisuutta mm. Jumalan olemus isänä ja äitinä, armahtajana ja rankaisijana sekä profetioiden lähteenä.

    Näitä kymmentä ominaisuutta kutsutaan qabbalaa varhaisemman teoksen Sefer jeṣiran numeroista 1-10 käyttämällä termillä 'sefira' (mon. sefirot). Yksittäiset sefirat ovat lähes kaikki saaneet nimensä 1. Aikakirjan 29:11 mukaan:

    לך יהוה הגדלה והגבורה והתפארת והנצח וההוד כי־כל בשּמים ובארץ לך יהוה הממלכה

    leka jhwh hag-gedulla we-hag-gevura we-hat-tifˀeret we-han-neṣaḥ we-ha-hod ki-kol baš-šamajim u-vaˀareṣ leka jhwh ham-mamlaka

    Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus

    Myös Talmudin Ḥagigalla 12a:13 on ollut oma vaikutuksensa käsitteistöön.

    אמר רב זוטרא בר טוביא אמר רב בעשרה דברים נברא העולם בחכמה ובתבונה ובדעת ובכח ובגערה ובגבורה בצדק ובמשפט בחסד וברחמים

    ˀamar rav zuṭraˀ bar ṭovijaˀ ˀamar rav be-ˁaśara devarim nivre ha-ˁolam be-ḥokma u-vi-tvuna u-ve-daˁat u-ve-koaḥ u-vi-gˁara u-vi-gvura be-ṣedeq u-ve-mišpaṭ be-ḥesed u-ve-raḥamim

    Rabbi Zuṭraˀ bar Ṭobija sanoi Ravin lausuneen: «Maailma luotiin kymmenen sanan/välikappaleen — viisauden, ymmärryksen, tiedon, vallan, nuhteen, voiman, oikeamielisyyden, oikeuden/tuomion, rakkauden ja laupeuden avulla.»

    ספירות

    Sefirat transkendentista olomuodosta immanenttiin ovat: keter, ḥokma, bina, gedulla, gevura, tifˀeret, neṣaḥ, hod, jesod sekä malkut.

    אדם קדמון

    image/svg+xml

    ˀadam qadmonia esittävissä kuvissa keskeiset sefirat ovat keskipylvääseen sijoittuvat sefirat: keṯer, daˁaṯ (ḥoḵman ja binan yhdistelmä), tifˀereṯ, jesoḏ sekä malkuṯ.

    Facebook -sivu

    Qabbala

    Bibliografia

    Luettelo kirjoista, joista on ollut apua näiden sivujen työstämisessä. Lue lisää…